Etiopian maaseudulla toimivat "terveysarmeijan" työntekijät eivät ole lääkäreitä, mutta osaavat hoitaa malariaa, ripulia, hengitystietulehduksia sekä antaa rokotuksia ja ruokavaliosuosituksia.
Kuva:
Nena Terrell
USAID
Uutinen

Etiopian "terveysarmeija" saa tuloksia aikaan

Afrikan toiseksi suurinta väestöä johtava hallitus käyttää malliperheitä levittääkseen terveyssanomaa maaseudun yhteisöihin. Kriitikoiden mukaan menetelmä saattaa lisätä valtapuolueen poliittista kontrollia.
Jukka Aronen
17.1.2014

Etiopiassa on meneillään suuri ihmiskoe. Maan terveysministeriö on palkannut kymmeniä tuhansia naisia koputtelemaan maaseudun ihmisten oviin. Mukanaan näillä työntekijöillä on vapaaehtoisia, jotka ovat liittyneet "kansanterveysarmeijaan" tuodakseen täysin uudenlaista kehitysmallia köyhimpien kansanosien pariin.

Terveysarmeijan tehtävänä on värvätä malliperheitä, jotka sitoutuvat noudattamaan hallituksen 16 kohdan ohjelmaa.

Malliperheiden tulee muun muassa rokottaa lapsensa, nukkua moskiittoverkkojen alla, rakentaa käymälä ja käyttää ehkäisyä perhesuunnittelun tukena. Palkkioksi ne saavat virallisen todistuksen ohjelmaan kuulumisesta ja etuoikeutetun aseman paikallisyhteisön tai kylän seremonioissa. Ohjelma velvoittaa niitä myös tukemaan viittä muuta perhettä ohjelman täytäntöönpanossa.

Etiopian terveysministeri Kesetebirhan Admasu sanoi brittiläiselle The Guardian -lehdelle, että valitut perheet toimivat roolimalleina ja muutosagentteina maan kylissä. Muutoksen toivotaan tapahtuvan asteittain siten, että ensin edelläkävijät levittävät innovaatioita, joita muut sitten myöhemmin - ensin niitä ihailtuaan - ottavat käyttöön.

Kulttuuriset pullonkaulat

Vaikka hymyilevät, esikuvina toimivat malliperheet tuovat mieleen Neuvostoliiton propagandan, jättihankkeessa ollaan surffailtu uusimpien kehitysyhteistyötrendien aalloilla. Ainakin siinä mielessä, että kyliin menevät terveystyöntekijät ovat olleet hanakoita selvittämään kehityksen esteenä toimivia kulttuurisia pullonkauloja.

Esimerkiksi yhdellä alueella terveysarmeijan työntekijät havaitsivat, että naiset eivät halunneet käyttää paikallisia terveyspalveluita, vaikka niitä oli tarjolla. He halusivat synnyttää mieluummin kotona kuin sairaalassa. Kun asiaa tutkittiin, kävi ilmi, että naiset pelkäsivät perinteisiä paareja, joiden katsotaan tuottavan huonoa onnea ja joita yhä käytetään potilaiden viemiseen sairaalaan. Lisäksi kotisynnytyksen puolesta puhuivat kahvitarjoilu ja uskonnolliset seremoniat, jotka ovat kuuluneet synnytykseen.

Kun syy palveluiden heikkoon käyttöön selvisi, terveysarmeija suunnitteli uudenlaiset paarit, joihin ei liittynyt uskomuksia, ja lisäsi kahvin, perinneruuan ja uskonnollisten johtajien vierailut sairaalan tarjontaan - ja palveluiden käyttöaste kohosi välittömästi.

Monessa Afrikan maassa on viime vuosina viritelty maaseudun yhteisöissä toimivien terveydenhoitajien toimintaa. Yhteistä niille on ollut, että työntekijöiden tulee ymmärtää, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat ja muokata hankkeita sen mukaan.

Aihe on niin muodikas, että esimerkiksi Maailmanpankki on julkaisemassa tänä vuonna raportin, joka käsittelee taloudellista kehitystä ihmisen käyttäytymisen näkökulmasta.

Hyviä tuloksia

Etiopian terveysarmeijan saavutuksista on pidetty paljon melua, eikä ilmeisesti turhaan. Hallituksen tilastojen mukaan esimerkiksi ehkäisyvälineiden käyttöaste on lähes tuplaantunut 15 prosentista 29 prosenttiin kuudessa vuodessa (2005-2011). Se on paljon maassa, jossa suurin osa väestöstä elää kehnon tieverkon päässä maaseudulla.

Yksi tärkeimmistä innovaatioista on ollut vähemmän koulutettujen terveystyöntekijöiden käyttäminen lääkärien sijaan. Vuonna 2009 arvioitiin, että maassa on vain yksi lääkäri 50 000 ihmistä kohden (esimerkiksi Suomessa on yksi lääkäri 380 ihmistä kohden). Siksi on ollut edistyksellistä, että sairaanhoitajille ja kätilöille on opetettu yksinkertaisia toimenpiteitä, kuten ihonalaisen ehkäisykapselin laittaminen, joihin ennen vaadittiin lääkärin koulutus.

Kontrollin väline?

Terveysministeri Kesetebirhan kehuu hankkeen armeijamaista lähestymistapaa ja toteaa, että juuri sen takia ollaan päästy niin hyviin tuloksiin. Kaikki eivät kuitenkaan yhdy ylistyslauluun.

Etiopia on alkanut käyttää samaa lähestymistapaa myös maanviljelyn parantamiseksi ja on kehittämässä kansallista "mallifarmareiden" verkostoa.

Hallituksen mallifarmarina toimiminen tuntuisi kuitenkin edellyttävän jonkinlaista itsesensuuria. Etiopialaisen The Reporter -lehden toimittaja Henok Reta kirjoittaa, että mallifarmarit eivät ole halukkaita puhumaan epäonnistumisista eivätkä haasteista, kuten siementen hinnasta tai toiveistaan hallituksen suuntaan.

Brittiläisen ODI-ajatushautomon viime marraskuussa julkaisema raportti summaa kritiikin toteamalla, että Etiopian uudet yhteisöhankkeet, mukaanlukien terveysarmeija, saattavat tarjota valtapuolueelle uuden mekanismin, jolla se voi kontrolloida kansalaisia.

Kehityshankkeiden käyttäminen poliittisiin tarkoitusperiin ei todennäköisesti palvelisi kenenkään etua, sillä - ainakin ei-pakotetut - kohderyhmät kääntyisivät hanketta vastaan, jos kokisivat siihen kuulumisen leimaavaksi tai joutuisivat toimimaan vastoin periaatteitaan.