Uutinen

Etiopia ja Sambia rajoittavat yhdistysten vapautta

Hallitusten kontrolli vapaata kansalaisyhteiskuntaa kohtaan kehitysmaissa vaikuttaa kiristyvän. Muiden muassa Sambiassa ja Etiopiassa uudet lait laittavat järjestöt tiukkaan liekaan.
Esa Salminen
5.11.2009

Ihmisoikeudet, demokraattiset vapaudet sekä naisten, lasten, eri kansalaisuuksien ja erityisryhmien oikeuksien edistäminen.

Tällaisiin asioihin ei kansalaisjärjestöjen pian sovi kajota, jos ne toimivat Etiopiassa ja saavat yli kymmenen prosenttia rahoituksestaan maan rajojen ulkopuolelta, kertoi ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarissa 4. marraskuuta puhunut tarkastaja Sanna Takala. Muita kiellettyjä toimialoja ovat sovittelutyö ja oikeuspalvelut.

"Etiopian hallituksen mukaan nämä ovat sellaisia sektoreita, jotka ovat maan sisäisiä asioita, ja jos järjestö saa rahoitusta ulkomaalaisesta lähteestä, he katsovat että järjestö toteuttaa enemmän rahoittajan kuin kansan tahtoa", Takala sanoi.

"Tämä on tietenkin valtion suvereniteetin kannalta voimakas argumentti, mutta toisaalta Etiopian kaltaisessa köyhässä maassa on selvää, että kansallisista lähteistä on äärimmäisen hankala kerätä rahoitusta toimintaan."

Ulkomaalaiset järjestöt saavat jatkossa toimia Etiopiassa, jos niillä on siitä maan hallituksen kanssa sopimus. Laki edellyttää myös, että kaikki järjestöt rekisteröityvät uudelleen helmikuuhun 2010 mennessä. Lokakuussa toimintansa aloittanut rekisteröintivirasto ei tosin välttämättä ehdi käsitellä kaikkia rekisteröitymisiä ajallaan.

Etiopia ei ole yksin

Vastaavia kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittavia lakeja tehtaillaan autoritäärisissä maissa taajaan. Esimerkiksi Israelissa kaavaillaan lakia, joka kieltäisi ulkomaisen rahoituksen sellaisilta maassa toimivilta kansalaisjärjestöiltä, joita se pitää luonteeltaan poliittisina. Myös Sambiassa järjestöt odottavat pelonsekaisin tunnelmin uuden lain voimaantuloa.

Sambian kansalaisjärjestölain mukaan kaikkien järjestöjen tulee rekisteröityä kuukauden sisään perustamisestaan. Viranomaiset harkitsevat järjestöjen hyväksymisen "tapauskohtaisesti yleisen edun mukaan". Vuosittain järjestöjen täytyy lisäksi esittää valtiolle kertomus toiminnastaan ja rahoituksestaan, sekä selvitys toimijoidensa henkilökohtaisesta varallisuudesta.

Lain taustalla on Sambian edellisen presidentti Mwanawasan sanojen mukaan huoli siitä, että kansalaisjärjestöt käyttäytyvät kuten oppositiopuolueet eivätkä kuten kehitystä edistävät kumppanit. Lain uskotaan rajoittavan sambialaisten järjestöjen itsenäisyyttä ja johtavan järjestöjen määrän huomattavaan vähenemiseen etenkin maaseudulla.

Sambialaisten järjestöjen huolelle on ennakkotapaus. Hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksia puolustava järjestö SACCORD menetti kansalaisjärjestöstatuksensa poliittisin perustein vuosina 2004, 2006, 2008 ja 2009. SACCORD onnistui kerta toisensa jälkeen kumoamaan päätöksen oikeusteitse, mutta uuden lain tullessa voimaan se tuskin enää onnistuu.

Sambian järjestölaki pohjaa vuonna 2007 luonnosteltuun lakiin, jota maa ei lopulta säätänyt kotimaisen ja ulkomaisen paineen alla. Avunantajat sekä Sambiassa että Etiopiassa ovat keskustelleet tämän vuoden laeista avun vastaanottajahallitusten kanssa, mutta lainsäätäjien päät eivät tällä kertaa ole kääntyneet.