Uutinen

Etelän järjestöt toivovat tukea poliittiseen vaikuttamiseen

Sini Kuvaja
2.3.2003

Kuva: Janne Sivonen

Etelän järjestöt toivovat, että heidän paikallistuntemuksensa otettaisiin paremmin huomioon.


Kehitysmaiden kansalaisjärjestöt toivovat tukea yhteiskunnalliselle vaikuttamistyölle. Järjestöt eivät haluaisi olla pelkästään konkreettisten sosiaalisen kehityksen hankkeiden toteuttajia, vaan toivovat monipuolisempaa yhteistyötä Pohjoisen järjestöjen kanssa.

Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Kehitysmaatutkimuksen laitoksen selvityksestä "Voices from the Southern Civil Societies", jossa kyseltiin Kenian, Namibian, Nepalin, Thaimaan, Vietnamin, Meksikon ja Nicaraguan kansalaisjärjestöiltä suosituksia Pohjoisen kumppaneille.

Etelän järjestöt kaipasivat myös institutionaalista tukea. Muun muassa toiminnan taloudellinen seuranta ja tulosten arviointi sekä raporttien ja virallisten dokumenttien kirjoittaminen koettiin ongelmallisiksi.

Selvityksen tärkein suositus Pohjoisen järjestöille oli, että niiden tulisi perehtyä Etelän kumppaneittensa sosiaaliseen, poliittiseen ja kulttuuriseen todellisuuteen. "Etelän kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuus on huomattava, eikä siten edes voi löytyä yhtä ainoata vastausta siihen, ketä pitäisi tukea ja miten", selvityksessä todetaan.

Järjestöt viestittivät toivovansa, että niiden paikallistuntemukseen luotettaisiin enemmän ja että yhteistyö olisi pitkäjänteistä. Hanketyöskentely koettiin jäykäksi tilanteissa, joissa pitäisi reagoida nopeasti paikallisyhteisössä esiintyviin ongelmiin. Toiveissa oli myös verkostoitumisen tukeminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Vaikka Pohjoisen järjestöt ovat viime vuosina yleisesti pyrkineet kehitysyhteistyössä tasapainoiseen kumppanuuteen, Etelän järjestöt kokivat ne edelleen pääasiassa rahoittajina. Resurssien ja tiedon epätasainen jakautuminen pitää yllä epätasa-arvoista sosiaalista suhdetta. Etelän järjestöt haluaisivat myös tuntea paremmin Pohjoisten tukijoidensa taustaa: miksi ne tekevät kehitysyhteistyötä, mihin ne pyrkivät ja mikä niiden asema omassa yhteiskunnassa on.

Tuesta ollut hyötyä



Kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen tukemisesta on ollut hyötyä. 1980-luvulta asti kehitysyhteistyövaroista yhä suurempi osa on kulkenut kansalaisjärjestöjen kautta. Tämä on lisännyt kansalaisjärjestöjen määrää kehitysmaissa, ja vahvistanut järjestöjä.

Kehitysmäärärahojen kasvu on synnyttänyt myös ikävän lieveilmiön: useissa maissa perustetaan järjestöjä, joilla on toimintaa vain nimeksi – vain kehitysyhteistyömäärärahojen saamiseksi.