Edistyksen sijaan jotkut maat jarruttavat ilmastoneuvotteluja tahallaan.
Kuva:
Ainhoa Goma
Oxfam
Uutinen

Etelän järjestöt: Kehitysmaat tarvitsevat tukea ilmastotoimiin

Etelän kansalaisjärjestöt vaativat teollisuusmaita kantamaan vastuunsa Durbanin ilmastokokouksessa.
Sanna Autere
9.12.2011

DURBAN -- Kioton sopimuksen jatkokausi on monille kehitysmaille kynnyskysymys ilmastoneuvotteluissa. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt pitävät sitä tärkeänä askeleena kohti uutta maailmanlaajuista ilmastosopimusta.

Mosambikilaisen ympäristöjärjestö Justiça Ambientalin johtaja Anabela Lemos suhtautuu teollisuusmaiden puheisiin uudesta sopimuksesta kuitenkin varauksin.

"Toista sitoumuskautta vastustavat maat eivät halua ulos Kiotosta rakentaakseen jotain parempaa. Ne haluavat vesittää jo sovitut päästövähennystavoitteet", Lemos sanoo.

Tällä hetkellä näyttää, että ainakin Kanada, Japani ja Venäjä olisivat jäämässä Kioton jatkokauden ulkopuolelle. Yhdysvallat puolestaan ei koskaan ratifioinut Kioton pöytäkirjaa, joka on toistaiseksi ainoa teollisuusmaita päästövähennyksiin velvoittava kansainvälinen sopimus.

"Kaikki tietävät, ketkä ovat ilmastoneuvottelujen 'pahiksia'. Toivottavasti EU ei vain piilottele niiden selän takana näyttääkseen itse hyvältä. Jos todella on tahtoa, sopimus saadaan kyllä aikaan", Lemos uskoo.

Ilmastonmuutos näkyy arjessa

Lemosin mukaa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät mosambikilaisten arjessa. Osassa maata kuivuus on vienyt sadot, toisaalla on nähty poikkeuksellisia tulvia tai epätavallisia kylmiä jaksoja.

"Maaseudulla ihmiset ovat huomanneet, että sää on muuttunut rajusti. Viljelijöiden elinkeino ja ruoantuotanto on monin paikoin uhattuna", Lemos sanoo.

Ilmastonmuutoksen olemassaoloa ei kyseenalaisteta, mutta näkemykset ratkaisuista vaihtelevat. Justiça Ambiental, kansallinen pienviljelijäliitto UNAC ja muutama muu järjestö ovat Mosambikin hallituksen kanssa eri linjoilla esimerkiksi ilmastorahoituksesta.

"Emme usko, että päästökauppa vähentää ilmastopäästöjä tehokkaasti tai että se olisi toimiva rahoituslähde. Pahimmat saastuttajat eivät kuitenkaan joudu maksumiehiksi", Lemos toteaa.

Hän on huolissaan suuryritysten vaikutusvallasta ilmastopolitiikassa. Monissa kehitysmaissa, kuten Mosambikissa, suuryritysten lobbarit pystyvät vaikuttamaan hallitusten linjauksiin, Lemos arvioi.

Rikkaiden maiden kannettava vastuu

Lemosin mukaan teollisuusmaiden on kannettava vastuu aiheuttamistaan ongelmista, ja vähennettävä päästöjään merkittävästi. Köyhät kehitysmaat eivät selviä ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ilman niille luvattua tukea.

Durbanin kokouksessa on tarkoitus päättää esimerkiksi viime vuonna Cancúnissa sovitun ilmastorahaston käytännön toimeenpanosta. Justiça Ambiental ja monet muut kehitysmaiden järjestöt ovat huolissaan Maailmanpankin ja yksityissektorin roolista rahastossa.

"Ilmastorahastoa ei voi antaa Maailmanpankin käsiin, joka tukee avokätisesti myös ongelmaa eli öljy- ja hiiliteollisuutta. Ilmastorahoituksen tulee olla julkista", toteaa Lemos.

Etelän ääni kuuluviin ilmastoneuvotteluissa

"Kehitysmaiden ilmastoneuvotteluihin osallistuvat valtuuskunnat ovat usein pieniä, eikä virkamiehillä ole mahdollisuutta seurata läheskään kaikkia yksityiskohtia", toteaa Mónica López Baltodano nicaragualaisesta ympäristöjärjestö Centro Humboldtista.

Keski-Amerikan kansalaisjärjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, mutta keskusteluyhteydet maiden hallituksiin vaihtelevat. Nicaraguan virallisessa neuvotteluvaltuuskunnassa ei ole yhtään järjestöedustajaa, mutta esimerkiksi Guatemalalla ja El Salvadorilla on.

Centro Humboldt on huolissaan esimerkiksi Nicaraguan alkuperäisväestön oikeuksista metsien käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

"Ihmiset, joiden elämään päätökset eniten vaikuttavat, eivät pääse osallisiksi päätöksentekoon", Baltodano harmittelee.

  • YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous (COP17) järjestetään Etelä-Afrikan Durbanissa 28.11.–9.12.2011. Lisätietoa Kepan Durban-sivulla.

Centro Humboldt ja Justiça Ambiental ovat Kepan kumppanijärjestöjä.