Uutinen

Etelän huippukokous: Öljymaat mukaan köyhimpien auttamiseen

Qatar näyttää mallia sekä muille öljyvaltioille että teollisuusmaille uudella kehitysrahastolla ja lupauksella saavuttaa YK:n kehitysaputavoite ensi vuonna.
Thalif Deen
19.6.2005

IPS -- Maailman köyhimpien maiden auttaminen saa uutta puhtia myös Persianlahden öljyvaltioissa, joista Qatar on antanut 20 miljoonan dollarin alkupääoman uuteen Etelän kehitysrahastoon.

Rahaston perustamisesta ilmoitettiin Qatarin pääkaupungissa Dohassa kesäkuun puolivälissä pidetyn eteläisen pallonpuoliskon huippukokouksen päätteeksi. Intia ja Kiina kiiruhtivat lisäämään pottiin kaksi miljoonaa dollaria kumpikin. Dollari on noin 0,8 euroa.

Qataria hallitseva emiiri, sheikki Hamad bin Khalifa al-Thani, ilmoitti myös, että maa aikoo täyttää YK:n asettaman kehitysaputavoitteen - 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta - vuoteen 2006 mennessä. Avusta 15 prosenttia suunnataan kaikkein köyhimmille maille.

Qatarin ilmoitus yllätti sikäli, että YK:n 1960-luvulta juontuva tavoite koskee periaatteessa vain maailman 22 rikkainta valtiota, joihin öljyvaltio ei kuulu. YK:n mittareilla Qatar on itsekin kehitysmaa.

Al-Thani muistutti, että kansainvälinen kehitysapu ei ole saavuttanut tavoitteitaan, koska sen taso on edelleen erittäin alhainen. Etelän huippukokouksessa annettiin kiitosta Euroopan unionin päätökselle kaksinkertaistaa apunsa vuoteen 2010 mennessä ja pyrkiä 0,7 prosentin tavoitteeseen vuonna 2015.

"Erityiskiitokset kuuluvat kuitenkin viidelle maalle - Norjalle, Tanskalle, Ruotsille, Hollannille ja Luxemburgille - jotka ovat jo päässeet 0,7 prosentin tavoitteeseen", Bangladeshin ulkoministeri Morshed Khan huomautti. "Toivomme, että muutkin avunantajat kiihdyttävät ponnistuksiaan täyttääkseen kolmen ja puolen vuosikymmenen takaisen sitoumuksensa."

Tärkeistä kehitysavun antajamaista Yhdysvallat ja Japani eivät ole ilmoittaneet aikarajoista apunsa kasvattamisessa.

Uusien sitoumusten valossa maailman vuotuisen kehitysavun odotetaan nousevan noin 100 miljardiin dollariin vuonna 2010, kun nykyinen taso on 55-60 miljardia dollaria.

Nousevien kehitysmaiden toivotaan tukevan köyhimpiä

Vähiten kehittyneiden maiden (least developed countries, LDC) asioista YK:ssa vastaava alipääsihteeri Karim Chowdhury kiittelee Qatarin päätöstä lisätä apuaan.

"Uskomme, että LDC-maat ansaitsevat lisää apua, koska ne ovat - varsinkin Afrikassa - taloudellisesti kaikkein haavoittuvimpia. Toivomme, että muutkin nousevat kehitysmaat liittyvät köyhimpien tukijoihin", hän sanoo.

Chowdhury muistuttaa, että 34 kaikkiaan 50 LDC-maasta sijaitsee Afrikassa ja tarvitsee kipeästi taloudellista apua saadakseen taloutensa kestävälle perustalle.

Persianlahden maiden yhteistyöjärjestön (Gulf Cooperation Council, GCC) pääsihteeri Abdulrahman Hamad al-Attiyah kertoi Dohan kokouksessa, että järjestö on jo ylittänyt YK:n kehitysaputavoitteen yksittäisille maille antamansa suoran avun ja useiden kehitysrahastojensa kautta. GCC:n kuusi jäsenmaata ovat Arabiemiirikuntien liitto, Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar ja Saudi-Arabia.

Maailman rikkaimpien maiden G8-ryhmä puolestaan päätti vastikään armahtaa 18 köyhimmän valtion velat. G8:n jäsenet ovat Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat.

Chowdhuryn mukaan päätös pannaan täytäntöön pikavauhtia, mikä auttaa Afrikan köyhyyden helpottamista, sillä armahdetuista 13 kuuluu maanosan LDC-maihin: Benin, Burkina Faso, Etiopia, Madagaskar, Mali, Mauritania, Mosambik, Niger, Ruanda, Sambia, Senegal, Tansania ja Uganda.

Jamaikan ulkoministeri Delano Franklyn huomautti kuitenkin, ettei velka-armahdus ollut mikään äkkipäätös, sillä kehitysmaat ovat vaatineet sitä jo toistakymmentä vuotta.

Hän jatkoi, että velkojen mitätöimisen ehtona on demokraattinen hallinto, "mutta demokratia on suhteellinen käsite, ja on kiinnostavaa nähdä, miten G8 sen määrittelee".

Eteläisen pallonpuoliskon huippukokous hyväksyi Dohan toimintasuunnitelman ja Dohan julistuksen, joissa annetaan suuntaviivat pohjoisen ja etelän suhteille sekä etelän maiden keskinäiselle yhteistyölle. Niihin kirjattiin myös kansainvälisen talousjärjestelmän epäoikeudenmukaisuudet, joihin halutaan korjausta.