Uutinen

Eteläafrikkalaisen sitrustilan työntekijöitä koulutetaan reilun kaupan avulla

Työntekijät omistavat Luthando Trust -maatilasta 75 prosenttia. Reilun kaupan lisän turvin työntekijöille pystytään järjestämään koulutusta lukutaidosta maanviljelykseen.
Jari Nousiainen
18.8.2005

Ennen reilun kaupan järjestelmään liittymistä yli puolet eteläafrikkalaisen Luthando Trust -tilan työntekijöistä ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Nyt lukutaito-opetus on voitu rahoittaa reilun kaupan lisällä. Tilalle on myös rakennettu oma koulutuskeskus, jotta työntekijöiden ei tarvitse matkustaa kauas koulutusta varten.

 

  Kuva: Jeffrey Rossouw ja Nokwanele Mzamo (Kuvaaja: Jari Nousiainen)
Jeffrey Rossouw ja Nokwanele Mzamo omistavat osan reilun kaupan sitrustilasta, jolla he työskentelevät.

Luthando Trust viljelee monia eri sitrushedelmiä. Suomeen tilalta tuodaan appelsiineja ja sitruunoita. Tilan tuotteita myydään pelkästään vientiin ympäri maailmaa. Noin 50-60 prosenttia sadosta saadaan kaupaksi, hävikkiin vaikuttaa esimerkiksi laatu.

Etelä-Afrikassa on käynnissä "black empowerment" -ohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa maan keskiluokan asemaa. Luthando-tilalla tähän on pyritty lisäämällä työntekijöiden omistusosuutta tilasta. Etelä-Afrikassa omaisuus on ollut aiemmin valtaa pitäneen valkoisen väestönosan käsissä. Nyt 35 työntekijän ja heidän puolisoidensa omistaman säätiön hallussa on 75 prosenttia tilasta.

Tilan omistaminen motivoi työhön

Työntekijöiden omistuksen lisääminen on lähtöisin Capespan-hedelmäyhtiön Thandi-aloitteesta. Reilu kauppa ja Thandi ovat kohentaneet työntekijöiden asemaa selkeästi. Tilan omistajaksi ryhtyminen on muuttanut työntekijöiden suhtautumista ja parantanut tehokkuutta, tilan väki kertoi Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tiedotustilaisuudessa 18.8. Helsingissä.

"Ennen kun olin vain työntekijä, en tuntenut niin paljon vastuuta ja saatoin laiskotella tai suhtautua välinpitämättömästi tilan asioihin", kertoi kahdeksan vuotta tilalla työskennellyt Jeffrey Rossouw. "Omistajina vastuuntuntomme on lisääntynyt. Ihmisistä näkyy asenteiden muuttuminen", Rossouw kommentoi uudistusten vaikutusta tilalla.

Koulutuksen tavoitteena on myös antaa työntekijöille tarvittavat tiedot ja taidot tilan pyörittämiseen itsenäisesti. Viiden vuoden päästä heillä on mahdollisuus halutessaan lunastaa tila kokonaan omistukseensa. Vielä toistaiseksi neljänneksen tilasta omistava Hermanus Potgieter opastaa työntekijöitä maanviljelyksen perusteisiin ja tilan hoitamiseen.

"Vielä työntekijöillä ei ole riittävästi kokemusta tilan pyörittämisestä", Potgieter sanoi. "Maaomistuksen siirtäminen edellyttää myös tiedon siirtämistä, jotta viljely voi jatkua. Tulevina vuosina edessä on paljon koulutusta." Taimitarhaa hoitava Rossouw oli samaa mieltä: "Osaan jo hoitaa kasveja, mutta haluan oppia miten koko maatilaa hoidetaan, jotta voin pärjätä omillani mustana maanviljelijänä."

Sosiaalista kehitystä reilun kaupan avulla

Mahdollisuus omistaa osa tilasta on muuttanut työntekijöiden elämäntilannetta parempaan suuntaan. Työntekijöiden säätiön puheenjohtajana toimiva Nokwanele Mzamo kertoi, kuinka hänen äitinsä oli menettänyt omaisuutensa ja tulonlähteensä miehensä kuoltua. Mzamolle oli käydä samoin, kun hänen miehensä menehtyi muutama vuosi sitten, mutta Luthandon työntekijät nimittivät hänet miehensä seuraajaksi säätiön puheenjohtajaksi.

Mzamo arvostaa suuresti reilun kaupan ja Thandin avaamia mahdollisuuksia. "Haluan vaikuttaa siihen, etteivät minun lapseni jää vaille maata ja elinkeinoa kuten itse jäin äitini kanssa isäni kuoltua", kahden lapsen äiti kertoi. Myös Rossouw'lla on kaksi lasta, joiden hän toivoo saavan koulutuksen, josta jäi itse paitsi joutuessaan 14-vuotiaana töihin.

Reilu kauppa on tärkeä osa tilalla käynnissä olevaa sosiaalista kehitystä. "Ilman reilua kauppaa kehitys olisi hitaampaa, koska tuotantokuluista ylijäävä rahamäärä olisi pienempi", Potgieter totesi.

Mzamo toivoo, että tilalle saataisiin perustettua hoitopaikka lapsille vanhempien työpäivän ajaksi sekä terveysasema, jottei työntekijöiden tarvitsisi sairastuessaan lähteä kaupunkiin jonottamaan terveyskeskukseen. Koulutuksen osalta hänellä on kattava näkemys työntekijöiden tarpeista: lukutaidon ja maanviljelyksen lisäksi tarvitaan koulutusta myös sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin taitoihin.

Koulutus on tilattu valtion akkreditoimilta yksityisiltä koulutuslaitoksilta. Rossouw on ollut tyytyväinen koulutukseen ja pitää kouluttajia asiantuntevina. "Kouluttajat tuntevat tilanteemme ja osaavat esittää asiat oikealla tasolla." "Heillä on Etelä-Afrikassa nykyään paljon tehtävää", lisäsi Potgieter.