Uutinen

Etelä-Afrikan mustat ostavat yhdessä valkoisten suurtiloja

Afrikkalaisen kansalliskongressin maauudistus etenee verkkaan mutta sopuisasti. Tavoitteena on korjata vuoden 1913 maalaista johtuvat väärydet, joiden seurauksena 87 prosenttia maata päätyi valkoisille.
Moyiga Nduru
24.5.2004

IPS -- Etelä-Afrikan ja Lesothon rajalla sijaitsevalla Basotho Letjhabilen suurtilalla on uudet omistajat. Yhdeksän mustaa perhettä osti sen helmikuussa aiemmalta valkoiselta omistajalta.

"Jotkut näistä perheistä ovat työskennelleet yhdessä eri farmeilla 30 viime vuoden ajan. Tilan aiempi omistaja Toets Cahl kokosi heidät tänne viisi vuotta sitten", paikallinen maatalousneuvoja Elisa Maloka kertoo.

Tuolloin Cahl jätti 1 338 hehtaarin tilansa mustien hoitoon ja vieraili siellä vain kerran vuodessa. Hän halusi myydä farminsa, ja lain mukaan etusija oli annettava sen työntekijöille. Cahl myi lopulta tilan ja koneet noin 160 000 eurolla ja vetäytyi Kapkaupunkiin. Alasta on viljelyssä 180 hehtaaria ja loppu toimii laidunmaana.

"Elämämme kohenee. Miehet istuttavat maissia, ja me kasvatamme kanoja ja vihanneksia myyntiin", tilan uusiin omistajiin kuuluva Eva Mahao, 51, kertoo.

"Jos miehet ahkeroivat samaan tapaan kuin entisen omistajan aikaan, olen varma että edistymme hienosti", hän jatkaa.

Afrikkalainen kansalliskongressi (ANC) aloitti kunnianhimoisen maauudistuksen voitettuaan Etelä-Afrikan ensimmäiset rotusortokauden jälkeiset vaalit 1994. Tavoitteena oli korjata vuoden 1913 maalaista juontuvat vääryydet, joiden seurauksena 87 prosenttia maasta päätyi valkoisten käsiin ja musta enemmistö sai tyytyä rippeisiin.

"Tuolloin häädettiin miljoonia ihmisiä mailtaan, osa aseella uhaten ja toiset muilla keinoin. Siksi mustat kadottivat monet viljelijälle välttämättömät taidot", Free Staten maakunnan maa-asioista vastaava virkamies Peter Brislin kertoo.

Hallituksen mukaan mustille on siirretty noin kolme miljoonaa hehtaaria maata vuoden 1994 jälkeen. Hyötyjinä on ollut 700 000 kotitaloutta tai yksilöä. Tilasto kattaa mustilta vietyjen maiden palautukset, uudelleenjaot ja valtion maiden jakamisen.

Maan hinta kasvussa

Brislinin mukaan maatalousministeriön tavoitteena on, että vuonna 2014 mustat omistavat 30 prosenttia maasta. Tavoitteesta ollaan kuitenkin jäljessä monien syiden vuoksi.

"Budjetti asettaa tiukkoja rajoituksia. Viime vuonna maakunta varasi 2,8 miljoonaa euroa maanhankintaan, ja budjetti ylitettiin kahdella prosentilla. Nyt tarkoitukseen on varattu 3,6 miljoonaa", Brislin kertoo.

Häntä huolestuttaa maan hinnan nopea nousu. Hinnat ovat paikoin kaksinkertaistuneet, ja hyvä viljelysmaa maksaa nyt noin sata euroa hehtaari. "Valtion maa on yhä halpaa; 25 euroa hehtaari. Valitettavasti sitä ei riitä kaikille", maatalousneuvoja Moshidi Marun sanoo.

Neuvojat kiertävät omistajaa vaihtaneilla tiloilla kerran viikossa. Heidän mukaansa vastuun ottaminen päätöksenteosta on uusille isännille vaikeaa, koska he ovat tottuneet vain noudattamaan käskyjä.

Brislin muistuttaa, että Etelä-Afrikan noin 60 000 valkoisella tilanomistajalla on omat liittonsa, klubinsa ja koulutuskeskuksensa. "Heillä on myös henkilökohtaiset suhteet pankinjohtajiin, mistä mustat voivat vasta haaveilla."

Free Staten alueella on alettu järjestää viikon mittaisia kursseja mustille tilallisille.

Laki kieltää maan valtaamisen

Etelä-Afrikan naapurimaassa Zimbabwessa maauudistus on saanut väkivaltaisia muotoja, kun valtio ryhtyi pakkolunastamaan valkoisten tiloja ja mustat valtasivat niitä omin luvin. Myös Namibiassa on turvauduttu pakkolunastukseen, koska maauudistus ei edennyt riittävästi vapaaehtoiselta pohjalta. Etelä-Afrikan hallitus on vakuuttanut, että maauudistusta ei vauhditeta pakkokeinoin.

"Laki kieltää maan valtaamisen", Silinda Israel maatalousministeriöstä muistuttaa. Brislinin mukaan laki tuntee myös pakkolunastuksen, mutta siihen ei turvauduta kuin äärimmäisessä hädässä.

Etelä-Afrikan maattomien liikettä (LPM) edustava Mangaliso Kubheka on eri linjoilla: "Emme halua lähteä Zimbabwen tielle, mutta ihmiset tarvitsevat maata. Alle kolme prosenttia valkoisten maista on jaettu uudelleen kymmenessä vuodessa. Toivomme että asiat muuttuvat ja hallitus ryhtyy pakkolunastamaan maata".