Uutinen

Etelä-Afrikan johtopaikasta käydään tiukkaa taistelua

Etelä-Afrikan entinen varapresidentti, raiskaus- ja korruptiosyytteiden riivaama Jacob Zuma voitti enemmistön ANC-puolueen puheenjohtajan nimitysäänistä. Istuva presidentti Thabo Mbeki seuraa melko lähellä perässä.
Esa Salminen
27.11.2007
ANCANC on johtanut Etelä-Afrikan politiikkaa vuodesta 1994.

PEMBA -- Etelä-Afrikassa valmistaudutaan valtapuolue ANC:n (African National Congress) johtajavaaliin. Kun piirijärjestöt ja naisjaosto nimittivät ehdokkaansa puolueen johtoon 25.-26. marraskuuta, sai puolueen varapuheenjohtaja Jacob Zuma 2270 ääntä ja istuva johtaja sekä maan presidentti Thabo Mbeki vain 1396.

ANC:n puoluekokous 16. joulukuuta valitsee puheenjohtajan vuosiksi 2008-2012, ja tuore nimeämistulos antaa vahvaa osviittaa siitä, kuinka 4075 valitsijamiestä äänensä jakavat.

Suurissa saappaissa

Entisen presidentin Nelson Mandelan paikkaa on ollut vaikeaa täyttää. Vaikka Mbeki on nostanut maansa talouden viiden prosentin kasvuun, saanut kiinteistöjen hinnat nousuun ja auttanut luomaan mustan keskiluokan, ovat monet tyytymättömiä. Korruptio rehottaa, eikä hallitus ole saanut rikollisuutta kuriin.

Vapaustaistelujen sankaria ja ANC:n vasenta siipeä johtavaa Zumaa tukevat vaikutusvaltaiset tahot, kuten Etelä-Afrikan kommunistinen puolue ja ay-liike.

Zumaa vastaan tosin puhuu uhkaava korruptiosyyte, jonka tähden Mbeki erotti hänet varapresidentin virasta vuonna 2005, sekä ihmisten muistot skandaalinkäryisestä raiskaussyytöksestä myöhemmin samana vuonna. Zuman erottaminen ajoi miehet tukkanuottasille ja aiheutti ANC:ssa rivien jakautumisen.

Pääehdokkailla ongelmia hivin kanssa

Sekä Thabo Mbekillä että Jacob Zumalla on oma, ikävä historiansa hivinvastaisen taistelun mustaamisessa. Mbeki herätti kohua vuonna 2000 kiistämällä, että aidsia aiheuttaa hi-virus.

Mbeki vihjasi myös aidsin rasismiteorioihin uhoamalla, että aids on jälleen yksi länsimaiden tapa sanoa, että "afrikkalaiset ovat luonnostaan promiskuisia tautipesiä, ja että maanosamme on tuomittu kuolemaan, sillä sen ihmiset ovat voimattomia himon synnin edessä".

Aids-järjestöt protestoivat, ja kun maan hiv-luvut nousivat maailman suurimmiksi, Mbeki päätti jäädä syrjään aids-keskustelusta ja salli retroviraalilääkkeiden laajemman jakelun.

Hän kuitenkin pitää edelleen terveysministerinä Manto Tshabalala-Msimangia, joka on vihjaillut aids-lääkkeiden myrkyllisyyteen ja ilmaissut, että aidsin ensisijainen hoitomuoto on muun muassa valkosipulin ja punajuuren syöminen.

Jacob Zuma puolestaan pöyristytti Etelä-Afrikkaa, kun Zuman perhetutun tytär, tunnettu hiv-positiivinen aids-aktivisti Fezeka Kuzwayo haastoi hänet oikeuteen raiskauksesta. Oikeudenkäynnin aikana kävi ilmi, että kondomia silloinen kansallisen aids-toimikunnan puheenjohtaja Zuma ei ollut käyttänyt.

"Minimoin tartunnan riskin käymällä suihkussa yhdynnän jälkeen", Zuma perusteli, ja antoi pilapiirtäjille ja kolumnisteille puhuttavaa kuukausiksi eteenpäin. Zuma kiisti syytteet ja perusteli suojaamatonta seksiä selittämällä, että vaikka kondomia ei löytynyt, "zulumies ei voi jättää naista siihen tilaan".

Raiskaussyyte kaatui oikeudessa, joka katsoi että Kuzwayo oli suostunut seksiin.

Valtakonflikti edessä joka tapauksessa

Jos istuva presidentti Mbeki häviää puolueensa johtopaikan, Etelä-Afrikka ajautuu pian harvinaiseen tilanteeseen, jossa maan johtaja ei johdakaan valtapuoluetta. Puolueen puheenjohtaja johtaa Etelä-Afrikassa kaikkia puolueen kansanedustajia, presidentti hallitusta.

Jos puolueen johtoon nousee Zuma, Mbekin poliittinen vihollinen, konflikteilta voi olla vaikeaa välttyä. Lähes varmasti Zuma myös nousisi maan presidentiksi vuonna 2009.

Politiikan tutkijat Etelä-Afrikassa uumoilevat, että Zuman johdolla maan talouspolitiikka kääntyisi jonkin verran vasempaan, mikä saattaa huolestuttaa sijoittajia. Zuma on myös tunnettu zulu-populistina, ja hän toisi todennäköisesti heimot näkyvämmin mukaan päivänpolitiikkaan.

Mutta valtakonflikti maata koettelee, vaikka Mbeki voittaisikin puolueensa johtopaikan. Hänen perustuslain sallimat kaksi kauttaan maan presidenttinä täyttyvät vuonna 2009, ja Mbeki on jo ilmoittanut astuvansa syrjään. Jos hän jatkaa puolueen puheenjohtajana, valitaan maalle joku toinen presidentti. Puolueen johtajana Mbeki on silloin tosin avainasemassa päättämässä, kuka maata tulevaisuudessa johtaa. Onkin ilmeistä, että suuri syy hänen halulleen jatkaa puolueen johdossa on estää Zuman nousu maan johtoon.

Konfliktin uhan alla ANC saattaa vielä nostaa kilpaan voimakkaammin neutraalimpia ehdokkaita, kuten ay-mies Cyril Ramaphosan tai Gautengin maakunnan entisen pormestarin Tokyo Sexwalen.