Uutinen

ESF: Kohti aggressiivisempaa Eurooppaa?

Uudet kauppastrategiat sekä yritysten kasvava valta muuttavat Euroopan globaalia roolia - ja ovat uhka paitsi kehitysmaiden myös Euroopan omille työntekijöille, arvioitiin Euroopan sosiaalifoorumissa Malmössä 17.-21.9.
Teppo Eskelinen
22.9.2008

"Palveluihin keskittyneessä jälkiteollisessa Euroopassa on huomattu, että palveluiden vienti on huomattavasti pienempi kuin tuotanto", analysoi John Hilary War on Want -järjestöstä kauppapolitiikkaa sekä kehitysmaiden että Euroopan sisäisestä näkökulmasta käsitelleessä seminaarissa Malmön sosiaalifoorumissa.

"Tämä luo paineita uusien markkinoiden valtaamiseen, erityisesti vesihuollossa, pankki- ja vakuutuspalveluissa, koulutuksessa ja niin edespäin", Hilary totesi.

Euroopan unioni pyrkii parhaillaan tiivistämään vapaakauppaa lähes 80 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren kehitysmaan kanssa EPA-sopimuksilla (Economic Partnership Agreement). EPAt korvaavat niin sanotun Lomen sopimuksen, joka takasi Afrikan maille erityisaseman Euroopan markkinoille pääsyyn.

Nyt erityisasema halutaan poistaa ja samalla Afrikan markkinoita yritetään avata eurooppalaisille yrityksille, ja erityisesti juuri palveluiden kaupalle, Hilary totesi.

"Yritysten etu diplomatian tilalle"

"Eurooppalaisesta imperialismista" Malmössä puhunut Transnational Instituten tutkija Dot Keet korosti, että Lomen sopimuksen hautaamisen myötä esiin on noussut entistä aggressiivisempi Eurooppa.

"Apua ja diplomatiaa perinteisesti korostaneen Euroopan tilalle on astumassa ensi sijassa suuryritystensä etuja ajava Eurooppa", Keet totesi.

Keet muistutti, että Afrikka on erityisesti Euroopan "ongelma", sillä afrikkalaiset taloudet on viritetty vientiin Euroopan markkinoille. Lisäksi eurooppalaisilla yrityksillä on erittäin vahva jalansija Afrikassa.

Ramon Fernandez Ecologistas en Accion -järjestöstä muistutti, että eurooppalainen projekti on aina perustunut taloudelliselle laajentumiselle. Kun projekti alkaa olla "valmis" Euroopassa, Eurooppa on entistä kiinnostuneempi etsimään uusia markkinoita muista maanosista.

Solidaarisuuden vai oman edun puolesta?

War on Wantin Hilary korosti, että Euroopan uudet kauppastrategiat ovat uhka sekä kehitysmaiden että Euroopan työntekijöille. Työntekijöiden heikentyneet oikeudet ovat ongelma mantereesta riippumatta.

Hilaryn mukaan ammattiliittojen olisi nyt löydettävä toisensa, jo omien intressiensä takia. Euroopassa ajatellaan Hilaryn mielestä turhan usein, että Afrikan edun puolustaminen lähtee vain solidaarisuudesta.

"Puhun erityisesti 'global europe strategy` -nimisestä asiakirjasta, jonka pohjalta talouspolitiikkaa nyt ohjataan. Asiakirjasta huomaa selvästi, että nykyisen Euroopan taloudellinen linja on myös eurooppalaisten työntekijöiden enemmistön vastainen", Hilary totesi.

Hilaryn mukaan eurooppalaisten suuryritysten etuja palvelevaa strategiaa on onnistuttu perustelemaan sillä, että näin lisätään työpaikkoja Euroopassa. Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat päinvastaista. Tämä saattaisi saada suuret ammattiliitot tulemaan myös Afrikan etua puolustavalle linjalle.

Oppia Amerikasta

War on wantin seminaariin saatiin mielenkiintoista lisäulottuvuutta, kun Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta Naftaa yhdessä vastustaneet amerikkalainen Tim Costello ja meksikolainen Gonzalo Berron kertoivat liittoumistaan.

Nafta-sopimuksen myötä Meksikosta on hävinnyt kaksi miljoonaa maataloussektorin työpaikkaa. Yhdysvalloissa puolestaan teollinen työ on vähentynyt siirtyäkseen erittäin huonojen työehtojen erikoistuotantoalueille Meksikoon.

Berron korosti, että vaikka syyt vastustaa sopimuksia voivat erota kovastikin, liittoumat voivat silti olla yhteisiä ja saavuttaa tuloksia yhdessä.

"Eurooppalaisilla ja afrikkalaisilla olisi nyt tarve löytää vastaavia liittoumia. On ymmärrettävä, että mantereiden asettaminen vastakkain heikentää pyrkimyksiä kamppailla parempien työehtojen puolesta", Berron totesi.

Lisää tietoa aiheesta