Arabikevät avasi Maina Kiain mukaan oven, joka ei mene kiinni. Sittemmin muun muassa Egypti on kuitenkin rajoittanut kokoontumisvapautta ja järjestöjen oikeutta rahoitukseen.
Kuva:
Joel Carillet
iStockphoto
Uutinen

Erityisraportoija: Kokoontumisvapaus ja järjestöjen rahoitus tärkeitä ihmisoikeuksia

YK:n kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoija haluaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka useat valtiot polkevat ihmisoikeuksia rajoittamalla kansalaistensa kokoontumisvapautta ja järjestöjen oikeutta saada ulkomaista rahoitusta.
Esa Salminen
10.5.2013

Suomessakin viime vuonna vieraillut YK:n kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoija Maina Kiai luovutti YK:n ihmisoikeuskomissiolle toisen raporttinsa huhtikuun lopussa. Kiai haluaa kiinnittää ihmisoikeuskomission huomion kahteen seikkaan, jotka hänestä loukkaavat ihmisoikeuksia ympäri maailman.

Ensimmäinen liittyy useiden maiden asettamiin rajoituksiin järjestöjen ja kansalaisliikkeiden ulkomaiselle rahoitukselle.

Välillä rajoituksia perustellaan terrorismin vastaisella taistelulla. Kiai huomauttaa, että siihen vedotakseen valtioiden tulisi todistaa, että rajoituksen alaiset järjestöt todella toimivat laittomasti, jottei lakipykäliä käytetä tekosyynä itsenäisen kansalaisyhteiskunnan rajoittamiselle.

Toinen yleinen syy rajoittaa rahoitusta on väittää, että järjestöt saavat ulkomailta rahaa poliittiseen toimintaan, ja että rahoitus on vain imperialismin ja uuskolonialismin muoto. Näillä perusteilla on rajoitettu tärkeiden ihmisoikeusjärjestöjen rahoitusta esimerkiksi Egyptissä ja Venäjällä.

Kiai huomauttaa, että rahoitus on monien kansalaisliikkeiden elinehto ja oikeus, ja että paradoksaalisesti monet näitä perusteita käyttävistä valtioista itse kyllä mielellään ottavat ulkomaista rahoitusta vastaan esimerkiksi lainoina ja kehitysapuna.

Esimerkiksi Kirgisian tapa vaatia, että kaikki ulkomainen raha kuljetetaan valtion järjestelmien kautta ja Jordanian ja Sudanin tavat edellyttää luvan hakemista ulkomaiselle rahoitukselle ovat erityisraportoijan mukaan ihmisoikeusloukkauksia.

"Arabikevät ja Occupy avasivat oven, joka ei sulkeudu"

Toinen huolestuttava ja "aivan liian yleinen" ilmiö Maina Kiain mukaan on kokoontumisvapauden rajoittaminen. Kiai viittaa YK:n ihmisoikeuskomission useaan kertaan todenneen, että rauhanomaisia protesteja ei tulisi nähdä uhkana ja kannustaneen kaikkia valtioita avoimeen dialogiin mielenosoittajien kanssa.

Vapaassa ja demokraattisessa yhteiskunnassa ei Kiain mukaan tulisi vaatia luvan hakemista rauhanomaiselle kokoontumiselle. Esimerkiksi Suomessa lupaa ei tarvitse hakea, mutta mielenosoituksista tulee tehdä ilmoitus poliisille.

Erityisraportoijan mielestä ilmoitusvelvollisuus tulisi rajata vain suuriin mielenilmauksiin sekä sellaisiin, joissa voidaan olettaa syntyvän levottomuuksia. Viranomaisten tulisi myös olla joustavia mitä tulee myöhäisiin ilmoituksiin ja puutteellisiin tietoihin.

Rauhanomaisia protesteja on rajoitettu ainakin Algeriassa, Azerbaidzhanissa, Bahrainissa, Egyptissä, Iranissa, Indonesiassa, Kiinassa, Kuubassa, Syyriassa, Valkovenäjällä, Venäjällä ja Zimbabwessa. Erityisen huolissaan Kiai on siitä, että monet valtiot, kuten Azerbaidzhan ja Bahrain ovat kieltäneet mielenosoitukset kokonaan.

Maina Kiai viittaa Espanjan perustuslaillisen tuomioistuimen linjaukseen siitä, että julkisen tilan tulee demokraattisessa yhteiskunnassa olla tila paitsi liikkua, myös osallistua. Yhteisamerikkalainen ihmisoikeuskomissio taas on sanonut, että vaikka kokoontumisvapaus saattaa joskus häiritä arkirutiineja ja jopa estää muiden oikeuksien kuten vapaan liikkuvuuden toteutumista, kuuluvat tällaiset hiertymät moniarvoiseen yhteiskuntaan, jossa moninaiset ja välillä vastakkaiset intressit ilmaisevat itseään.

Johtopäätöksissään Maina Kiai sanoo uskovansa, että Arabikevät ja Occupy-liike eri puolilla maailmaa ovat avanneet oven, joka ei koskaan sulkeudu.

"Ne tarjoavat väkivallattoman vaihtoehdon muutokselle ja tarjoavat viranomaisilla mahdollisuuden ymmärtää kansalaistensa näkemyksiä ja tuntemuksia", Kiai kirjoittaa.

"Nämä tapahtumat vahvistivat peruuttamattomasti , että rauhanomaiset kokoontumiset ovat laillinen ja voimakas tapa vaatia demokraattista muutosta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista."