Ranskan presidentti François Hollande ottaa vastaan Barack Obaman.
Kuva:
Benjamin Géminel
COP Paris
Uutinen

Ennätysmäärä valtionjohtajia avasi Pariisin ilmastoneuvottelut

151 maailman johtajaa kokoontui Pariisin ilmastoneuvottelujen avajaisiin maanantaina 30. marraskuuta. Yksi toisensa jälkeen vetosi kunnianhimoisen ja sitovan ilmastosopimuksen puolesta.
Sanna Autere
1.12.2015

"Suurin uhka ei ole, että tähtäämme liian korkealle ja epäonnistumme. Suurin vaara on, että tähtäämme liian matalalle ja teemme vain sen", painotti YK:n ilmastoneuvottelujen isäntämaan Ranskan presidentti François Hollande korkean tason avajaisten puheenvuorossaan.

Yhteensä 195 maata on mukana YK:n ilmastoneuvotteluissa, joissa on tarkoitus solmia uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus.

"Maailman tulevaisuudesta päätetään täällä Pariisissa", presidentti Hollande sanoi.

Neuvottelijoilla on edessään hikinen urakka. Yli 180 maailman maata on ilmoittanut kansallisista panoksistaan päästöjen vähentämiseksi ennen neuvottelujen käynnistymistä. Luvatut vähennykset ovat kuitenkin vielä kaukana tavoitteesta rajata ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen.

Siksi on tärkeää, että Pariisissa saadaan sovittua mekanismista, jolla päästövähennystavoitteita tarkastellaan ja kiristetään säännöllisesti viiden vuoden välein.  Tämä on yksi kansalaisjärjestöjen keskeisistä tavoitteista ilmastoneuvotteluille, jota peräänkuulutti myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon.

"Nykyisten tavoitteiden ja kunnianhimon asteen on asetettava pohjataso, ei katto, tulevaisuuden ponnistuksille", Ban Ki-moon totesi.

"Koko maailman katseet Pariisissa"

"Miljoonien ihmisten katseet kohdistuvat teihin, ei vain kuvainnollisesti, vaan myös kirjaimellisesti", YK:n ilmastosopimuksen UNFCCC:n pääsihteeri Christiana Figueres muistutti neuvottelijoita.

"Koskaan ennen ei näin suuri vastuu ole ollut näin harvojen käsissä", Figueres totesi.

Korkean tason avajaisissa kuultiin tunteisiin vetoavia puheenvuoroja lapsenlapsista ja maailman tulevaisuudesta, ilmasto-oikeudenmukaisuudesta sekä haavoittuvimpien maiden tarpeesta saada tukea ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen.

Jopa Venäjän presidentti Vladimir Putin luonnehti ilmastonmuutosta "suurimmaksi uhaksi ihmiskunnalle".

Vastaavaa kavalkadia maailman suurmiehiä ja -naisia on tuskin koskaan nähty yksittäisen ilmastokokouksen puhujapöntössä. Toivoa sopii, että kauniit sanat eivät jää vain helinäksi, vaan edesauttavat sitovan sopimuksen syntyä ja todellisia ilmastotoimia.

"Let's get to work, ryhdytään hommiin", lopetti Yhdysvaltain presidentti Barack Obama oman puheenvuoronsa.

Ilmastokokous poikkeustilassa

Ilmastoneuvotteluja käydään poikkeuksellisten turvatoimien ympäröiminä parin viikon takaisten terrori-iskujen takia. Viime sunnuntaille suunniteltu suuri ilmastomarssi kiellettiin turvallisuussyihihn vedoten, ja monet muutkin kokouksen oheistapahtumista on peruttu.

Isäntämaa Ranskan edustajat ovat luonnehtineet Pariisin kokousta kokoukseksi "ilman yllätyksiä". Korkean tason avajaisia edeltävänä päivänä sunnuntaina neuvottelujen osallistujia varoitettiin ylimääräisten mielenilmausten järjestämisestä kulkuluvan menettämisen uhalla. Kiristetyt turvatoimet rajoittavat etenkin kansalaisjärjestöjen mahdollisuutta tehdä näyttäviä tempauksia.

"En aio valita terrorismin vastaisen ja ilmaston lämpenemisen vastaisen taistelun välillä. Meidän on voitettava nämä molemmat suuret haasteet", presidentti Hollande sanoi.

"Pienet askeleet eivät riitä"

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti puheenvuoron ilmastokokouksessa. Hän vakuutti Suomen tekevän osansa EU:n ilmastotavoitteista ja toisti hallitusohjelman tavoitteet uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä, kivihiilestä luopumisesta sekä tuontiöljyn käytön puolittamisesta.

"Pienet askeleet eivät enää riitä. Niiden, joilla on suurimmat saappaat, on otettava isoimmat askeleet", Niinistö sanoi, mutta jatkoi että myös "pienemmät saappaat" on saatava mukaan ilmastotalkoisiin.

Niinistön mukaan Pariisista tarvitaan sitova sopimus, joka johtaa meidät vähähiiliseen yhteiskuntaan. Suomalaisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen mukaan pitkän aikavälin tavoitteena pitäisi olla hiilidioksidipäästöjen nollaaminen vuoteen 2050 mennessä.

"Suomi teki puheenvuorollaan itsestään näkymättömän. Muut maat, esimerkiksi Ruotsi, tekivät aikaisemmin tänään uusia rahoituslupauksia. Suomi ei tuonut pöytään mitään uutta. Jos vain toistaa jo päätettyjä asioita, ei voi sanoa edistävänsä ratkaisujen syntymistä", kommentoi WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.