Uutistausta

Ehdokkaista maailmanparannus on maanpuolustusta tärkeämpää

Kepan ylläpitämän Ulkopoliittisen vaalikoneen vastauksista käy ilmi, että kansanedustajaehdokkaat arvostavat konfliktien ennaltaehkäisyä. Kansalaiset arvostavat "pehmeitä" keinoja vielä enemmän.
Pasi Nokelainen
13.4.2011

Kansanedustajaehdokkaista 57 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi kriisinhallinta, rauhanrakentaminen ja kehitysyhteistyö ovat tärkeämpää kuin aseellinen puolustus. Tieto ilmenee Ulkopoliittisen vaalikoneen tilastosivuilta

Suhtautumista laajan turvallisuuden käsitteeseen mittaava kysymys on yksi vaalikoneen parhaita siitä mielessä, että se todella jakaa ehdokkaita. Tosin hyvin hyvin harvat (14 %) vaalikoneeseen vastanneet kansanedustajaehdokkaat olivat väitteen ”Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen” kanssa täysin eri mieltä. Eduskuntapuolueista ainoastaan perussuomalaisille tämä oli suosituin (43 %) vastausvaihtoehto.

Jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa on tasan puolet kokoomuksen ja keskustan ehdokkaista, kun taas selvästi yli puolet vihreiden (55 % ) ja vasemmistoliiton (56 % ) ehdokkaista on täysin samaa mieltä ”maailmanparannuksen” paremmuudesta keinona parantaa suomalaisten turvallisuutta.

Kokonaisuutena näyttäisi siltä, että kansanedustajaehdokkaat ovat turvallisuusajattelussaan hieman kansalaisia perinteisempiä. Kepa nimittäin teetti vuodenvaihteessa Taloustutkimukselta mielipidekyselyn, jossa esitettiin sama kysymys hieman muokattuna ja kolmella vastausvaihtoehdolla : "Mihin teidän mielestänne pitäisi ensisijaisesti osoittaa rahaa suomalaisten turvallisuuden edistämiseksi?”. Annetuista vastausvaihtoehdosta suosituin oli "Kansainvälisen eriarvoisuuden vähentämiseen sekä konfliktien ehkäisyyn kehitysyhteistyöllä ja muilla poliittisilla keinoilla". Tätä mieltä on neljä kymmenestä suomalaisesta (39 %).

Suomalaisten keskuudessa lähes yhtä suosittu vastausvaihtoehto oli ”kriisinhallintaan ja rauhan välitykseen” (38 %). Aseellisen puolustuksen näki ensisijaisena keinona turvallisuuden edistämisessä hieman vajaa viidesosa vastaajista (18 %).

Rauhanturvaajat nujertamaan väkivaltaisia ryhmiä

Ehdokkaiden mielipiteitä Suomen kriisinhallintaosallistumisen rajoihin kartoitettiin Ulkopoliittisen instituutin ehdottamalla kysymyksellä ”Suomalaisia rauhanturvaajia voidaan käyttää tukemaan laillista hallitusta väkivaltaisten ryhmien nujertamisessa, kun kriisinhallintaoperaatio on saanut kansainvälisen valtuutuksen”. Täysin samaa väitteen kanssa on 55 prosenttia ehdokkaista ja täysin eri mieltä 17 prosenttia.

Käytännössä kysymyksellä viitataan kriisinhallintaoperaatioiden nykytilaan: enää on hyvin vähän sellaisia operaatioita, joissa konfliktin kaikki osapuolet hyväksyvät rauhanturvaajien läsnäolon tai rauhanturvaajat ovat valvomassa esimerkiksi aseleposopimusta. Tosin suomalaiset ovat erittäin harvoin etulinjan taistelutehtävissä.

Myönteisimmin suomalaissotilaiden voimankäyttöön suhtautuu kokoomus, jonka ehdokkaista 85 prosenttia hyväksyy joko täysin tai jokseenkin voimankäytön, kunhan operaatiolle on kansainvälinen valtuutus. Voimakkaimmin eri mieltä väitteen kanssa olivat vasemmistoliiton ja perussuomalaisten ehdokkaat. Kiinnostava yksityiskohta on, että vihreillä ja keskustalla on lähes identtinen vastausprofiili: molempien puolueiden ehdokkaista esimerkiksi vain 11 prosenttia on täysin samaa mieltä väitteen kanssa.

Nato-suhteet ennallaan

Kuusi kymmenestä kansanedustajasta vastasi vaalikoneen Nato-kysymykseen haluavansa pitää yhteistyön sotilasliiton kanssa nykytasolla eli osallistua kriisinhallinta-, harjoitus- ja materiaaliyhteistyöhön. Vajaa kolmasosa (29 %) kaikista ehdokkaista ja 71 prosenttia vasemmistoliiton ehdokkaista haluaisi Suomen tekevän rajoitetumpaa tai ei minkäänlaista yhteistyötä Naton kanssa.

Virallisesti Suomen Nato-jäsenyyttä kannattavat kokoomus ja RKP, mutta puolueiden ehdokkaat eivät – ehkä hieman yllättäen – ole kovinkaan yksituumaisina tavoitteen takana. Molempien puolueiden ehdokkaiden enemmistö pitäisi Nato-yhteistyön nykytasolla. Puolueet kuitenkin erottuvat selvästi Nato-myönteisimpinä, sillä vaalikoneeseen vastanneista kokoomuksen ehdokkaista 37 prosenttia ja 27 prosenttia RKP:n ehdokkaista haluaisi Suomen liittyvän täysjäseneksi.

Huomionarvoista on se, että Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viimeisimmän tiedustelun mukaan puolet kokoomuksen kannattajista on jäsenyyden kannalla, kun puolueen ehdokkaiden keskuudessa kannatus näyttäisi vaalikonevastausten perusteella olevan yli 10 prosenttia vähemmän.