Uutinen

Eettinen ohjeisto tarjolla monikansallisille yrityksille

Korruptionvastainen järjestö TRACE on laatinut yksityiskohtaisen ehdotuksen mallista, jota noudattamalla monikansallisten yritysten toimintaan liittyviä väärinkäytöksiä kehitysmaissa halutaan vähentää.
Eija Palosuo
13.12.2002

Lontoosta ja Washingtonista käsin toimiva, korruptionvastainen järjestö Transparent Agents and Contracting Entities (TRACE) julkisti vastikään ohjeiston nimeltä "Malli kansainvälisen yritys- ja välitystoiminnan harjoittamiseen". Eettinen ohjeisto laadittiin vastauksena siihen normittomuuteen, joka globaalin kaupankäynnin käytännöissä tällä hetkellä vallitsee. Sen tueksi on ilmoittautunut myös useita asianajotoimistoja sekä sijoittajaryhmiä.

Päähuomion ohjeisto kiinnittää välikäsiin, jollaisia yritykset palkkaavat hoitamaan liiketoimintaansa kehitysmaissa - myyntiedustajiin, konsultteihin, tavarantoimittajiin, jälleenmyyjiin ja alihankkijoihin. TRACE-järjestön mukaan juuri nämä välittäjät säännöllisesti syyllistyvät lahjontaan asioidessaan maan hallituksen kanssa yrityksen nimissä.

Järjestön esittämän mallin mukaisesti yritysten tulisi huolellisesti tutkia palkkaamiensa välittäjien liiketoiminnalliset ja tekniset valtakirjat, vaatia työnhakijaltaan kolme erillistä suositusta paikkaan sekä edellyttää, ettei tämä ole aiemmin ollut osallisena konkurssissa tai oikeusjutuissa. Lisäksi yrityksen tulisi suorittaa laaja mediahaku ja selvittää, missä yhteydessä henkilö on mahdollisesti aiemmin noussut esiin sekä onko tällä yhteyksiä hallituksen virkamiehiin tai vaaliehdokkaisiin.

Vastaavasti järjestön ajatuksena on, että yritykset voisivat luottaa TRACE:lle sitoumuksena antaneiden välittäjien täyttävän eettisten ohjeiden asettamat ehdot.

Korruption lisääntyminen on viime aikoina saanut runsaasti kansainvälistä huomiota. Maailmanpankki luonnehtii korruptiota "suurimmaksi yksittäiseksi esteeksi taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle". Korruption määrä on Maailmanpankin arvion mukaan suorassa suhteessa kehitysmaiden talouskasvuun ja bruttokansantuloon osittain siksi, että se vähentää ulkomaisia investointeja.

Kansalaisjärjestöt kuten CorpWatch, Transparency International sekä Global Witness ovat useaan otteeseen tuoneet esiin, että kansainväliset yritykset suvaitsevat tai jopa rohkaisevat joidenkin välittäjiensä väärinkäytöksiä kehitysmaissa saadakseen itselleen suotuisia sopimuksia.

Eija Palosuo, IPS