Uutinen

Eduskunta pui kehitysyhteistyörahoja

Hallituspuolueiden mukaan on hyvä, että vaikeinakin aikoina kehitysapua saadaan kasvatettua, opposition mukaan taas on käsittämätöntä, että maailman köyhät laitetaan maksamaan laman lasku.
Esa Salminen
16.9.2009
NIKLAS VASTAMÄKI
Eduskunta pui kehitysyhteistyörahoja

Eduskunnan täysistunnossa 15. syyskuuta käsiteltiin hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2010. Kehitysyhteistyörahat nostattivat tunteita surullisuudesta siedettävyyteen ja surkuhupaisuuteen.

Ensimmäisenä kehitysapurahat nosti keskusteluun Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt Paavo Arhinmäki.

Arhinmäen mukaan hallitus osoittaa moraalista selkärangattomuutta kehityspolitiikassa laittamalla vastakkain Suomen köyhät ja maailman köyhät. Pakolaiskulujen entistä suurempi kirjaaminen kehitysavuksi on Arhinmäelle huono vitsi, joka ei naurata maailman köyhiä.

"Pääministeri Vanhanen, te totesitte tässä samassa salissa huhtikuussa 2008 seuraavasti: 'Sekä prosentit että eurot ovat tärkeitä, mutta eurot ovat ne, jotka me omasta budjetistamme maksamme, joihin me sitoudumme hallituksessa ja eduskunnassa.' Sitoutumisenne osoittautui olemattomaksi. Te pyörsitte aiemmat suunnitelmanne heti, kun näytti siltä, että maailman köyhien auttaminen tulee halvemmaksi, kun laskentaperusteena käytetään EU:n minimitason prosentuaalista välitavoitetta", Arhinmäki sanoi.

Vihreän liiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ville Niinistö korosti, että taantuma on monissa maissa lisännyt äärimmäistä köyhyyttä, ja että Suomen on pyrittävä määrätietoisesti parantamaan kehitysyhteistyötään niin määrällisesti kuin laadullisesti.

"1990-luvun alun laman aikaan Suomi leikkasi voimakkaasti kehitysyhteistyömäärärahojaan. Tällaiseen suhteelliseen moraaliin meillä ei ole nyt varaa. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että Suomi pitää kansainvälisistä lupauksistaan kiinni. Suomen on toteutettava tavoitteeksi asettamamme kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä", Niinistö sanoi.

RKP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Ulla-Maj Wideroosin mielestä hallitukselta on "suoritus" näinä vaikeina aikoina pitää kiinni tavoitteista määrärahojen korottamiseksi myös absoluuttisina määrinä.

Yksin Perussuomalaisten mielestä pienikin kehitysyhteistyön kasvu on liikaa.

"Rahaa on syydetty holtittomasti. Hyvä on, että hallitus on tässä suhteessa edes jossain määrin järkiintynyt rajoittamalla kehitysavun prosentuaalista kasvua", sanoi Raimo Vistbacka. "Liian paljon avustamme on valunut kansaansa sortavien hallitusten taskuihin, kun apua todella tarvitseville on jäänyt vain murusia. Mitään tolkkua ei ole jatkaa tätä rappiolinjaa, vieläpä velaksi."

Vihreille pyyhkeitä vasemmalta

Opposition vasen puoli ei päästänyt kehitysavulle perinteisesti myönteisiä vihreitä vähällä, kun varsinaista kehitysyhteistyötä budjettikehyksiin nähden leikattiin 60 miljoonan euron edestä.

Pia Viitanen (sd.) sanoi olevansa erittäin surullinen siitä, että näkee "tämän päivän, että tässä salissa vihreät puolustelevat kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia."

Paavo Arhinmäen mukaan myös Vasemmistoliitto olisi toivonut, että vihreät olisivat puolustaneet kehitysyhteistyörahoja. "Valitettavasti, työministeri Sinnemäki, te olitte valmis myymään tässä asiassa mummonne", Arhinmäki ripitti.

Vihreiden varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen halusi muistuttaa 1990-luvun laman kehitysyhteistyöleikkauksista.

"Neljässä vuodessa kehitysyhteistyömäärärahat lähes puolitettiin. Mitä tämä hallitus tekee? Tämä hallitus erittäin vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja sekä euro- että prosenttimääräisesti, ja nyt on tärkeää pitää kiinni, että päästään myös siihen 0,7 prosentin tavoitteeseen", Tynkkynen sanoi.

Outi Alanko-Kahiluoto piti myös tärkeänä, että korotuksiin suunniteltu leikkaus on kertaluontoinen, jotta 0,7 prosentin tavoite saavutetaan. Hänestä olisi edelleen järkevää, että kehitysyhteistyömäärärahat irrotettaisiin vihreiden aiemman ehdotuksen mukaisesti budjettikehyksestä.

Heli Järvinen puolestaan sanoi, että kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus tuntui "erityisen ikävältä".

"On tietenkin hienoa, että näihin rahoihin saadaan 4 miljoonaa euroa lisää, jolloin prosentti tulee olemaan 0,54, mutta verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan se on 60 miljoonaa euroa vähemmän, mikä on vaikea pala nieltäväksi", Järvinen pohti.

Väyrynen: siedettävää

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen toisti omassa puheenvuorossaan illansuussa näkemyksensä, että kehitysyhteistyöbudjetti on vallitseva taloudellinen tilanne huomioon ottaen siedettävä.

Pakolaiskulujen suurempaa kirjaamista kehitysavuksi Väyrynen ei edelleenkään täysin hyväksynyt, vaan sanoi, että asiaa selvitetään talven mittaan ulkoministeriön johdolla.

"Minun on vaikea ymmärtää ja hyväksyä tätä sisäasiainministeriön laskentatapaa, sillä henkilö, joka ei saa turvapaikkaa, ei ole pakolainen Geneven pakolaissopimuksen mukaan", Väyrynen kommentoi.

Ministerin puoluetoveri Aila Paloniemi kommentoi, että kehitysyhteistyöksi laskettavien varojen niin sanottujen ODA-kriteerien väljentämiseen olisi suhtauduttava hyvin pidättyväisesti.

"On näet aivan selvää, että jos melkein kaikki kelpaa ODAan, niin kaikkein köyhimmät maat tulevat tästä kehityksestä kyllä kärsimään", Paloniemi muistutti.

"ODA-kriteerien venyttäminen on todella vakava kysymys", Väyrynen myönsi.

"Me olemme kuulleet viime aikoina arvovaltaiselta taholta vaatimuksia, että jopa sotilaallisen kriisinhallinnan menot pitäisi laskea kehitysyhteistyöksi", Väyrynen sanoi, ja tarkensi myöhemmin viittaavansa presidentti Martti Ahtisaaren julkisuudessa esiin tulleisiin ehdotuksiin.

"Tällaiset puheenvuorot tietysti ovat kerta kaikkiaan harhautuneita, eikä sille tielle pidä lähteä", Väyrynen totesi.

Lisää tietoa aiheesta