Uutinen

Eduskunta myötäili hallituksen EPA-kantoja

Ulkoasiainvaliokunta tukee hallituksen linjaa edetä kehitysmaiden kanssa käytävissä EPA-jatkoneuvotteluissa ripeästi. Siihen, miten sopimusten kehitysvaikutukset huomioitaisiin tähänastista paremmin, ei eduskunnalta löytynyt evästystä.
Sanna Jäppinen
9.2.2009

Euroopan unionin komissio on käynyt lähes 80 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen kehitysmaan (AKT-maat) kanssa EPA-kauppaneuvotteluja vuodesta 2002 lähtien.

Alkuperäisenä tavoitteena oli saada aikaan vuoden 2007 loppuun mennessä laajat sopimukset, jotka olisivat kattaneet maatalous-, teollisuus- ja palvelukaupan samoin kuin julkisten hankintojen kilpailutuksen sekä investointi-, kilpailu ja tekijänoikeussäännöt. EU:n tavoitteena oli siis huomattavasti laajemman kokonaisuuden haukkaaminen kuin Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluissa.

Tähän mennessä laaja sopimus on allekirjoitettu vasta Karibian maiden kanssa, ja alle puolet neuvotteluissa mukana olleista maista on tehnyt EU:n kanssa niin sanotun ensivaiheen sopimuksen. Ensivaiheen EPA määrittelee ainoastaan tavarakaupan säännöt.

Väliaikainen vai pysyvä ratkaisu?

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta käsitteli 5. helmikuuta valtioneuvoston ehdotusta siitä, kuinka ensivaiheen EPA-sopimusten jälkeen edetään.

Valiokunta oli lausunnossaan hallituksen kanssa samalla linjalla siinä, että nyt tehdyt sopimukset on tarkoitettu vain väliaikaisratkaisuiksi, ja tavoitteena on edelleen neuvottelujen jatkaminen EU:n ja AKT-maiden välillä varsinaisista EPA-sopimuksista.

"Useat AKT-maat ovat kritisoineet tätä näkemystä, eli että seuraava askel olisi vääjäämättä laaja EPA-sopimus. Moni maa on huolissaan laajojen EPA-sopimusten vaikutuksista köyhyyteen ja niille voisi hyvin riittää se, että on määritelty tavarakaupan säännöt", toteaa Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi, joka oli asiantuntijana kuultavana ulkoasiainvaliokunnan käsittelyssä.

Nahi odotti, että Suomi olisi kannustanut Euroopan komissiota maltillisuuteen erityisesti tullileikkausten suhteen: ensivaiheen EPA-sopimuksissa kehitysmaita velvoitetaan poistamaan tullit 80 prosentilta eurooppalaistuonnista.

Nahi muistuttaa myös siitä, että ensivaiheen EPA-sopimuksiin kirjatut polkumyyntiin liittyvät suojalausekkeet ovat heikompia kuin WTO:ssa sovitut. WTO:n sääntöjen mukaan maa saa väliaikaisesti nostaa tulleja, jos tuotteen tuonti kasvaa yhtäkkisesti tai tuontihinta romahtaa yhtäkkisesti. EPA-sopimuksissa vain ensimmäisen vaihtoehto mahdollistaa tullien noston.

AKT-maiden tarpeet huomioitava, mutta miten?

Sekä ulkoasiainvaliokunta että valtioneuvosto toteavat, että EPA-neuvotteluja pitää "jatkaa ripeästi ottaen samalla huomioon AKT-maiden kehitys ja tarpeet".

"Tähän kohtaan olisi kaivannut hieman enemmän valotusta: mitkä tarpeet ovat Suomen mielestä kyseessä ja mihin tarpeisiin EPA-sopimuksilla ylipäänsä pystyttäisiin vastamaan", Nahi toteaa.

Valiokunta korostaa lausunnossaan myös "EU:n roolia riittävän tuen takaamisessa AKT-maille, jotta niillä olisi mahdollisuus integroitua joustavasti ja asteittain maailmantalouteen".

"Tästä herää kysymys, että uskooko valiokunta, että kehitysmaille epäsuotuisten kauppasääntöjen vaikutukset pystytään täysin korvaamaan kehitysavulla?" Nahi ihmettelee.

Seuraavan kerran laajempaa EPA-keskustelua on odotettavissa eduskunnassa tämän vuoden loka-marraskuussa, jolloin on tarkoitus käsitellä Karibian allekirjoittaman varsinaisen EPA-sopimuksen ratifiointia.

Lisää tietoa aiheesta