Uutinen

Eduskunta ei korottanut kehitysapurahoja

Opposition yrityksistä huolimatta eduskunta ei saanut lisättyä kehitysyhteistyömäärärahoja budjettiäänestyksessä 19.12. Myös korotusta vaatinut Paavo Väyrynen äänesti lisäysesitystä vastaan.
Sanna Autere
20.12.2007

Budjettikeskustelussa tiistaina 18. joulukuuta kansanedustajat yli puoluerajojen esittivät huolensa kehitysyhteistyömäärärahojen liian hitaasta kasvusta. SDP:n esitys 26 miljoonan euron lisäyksestä apubudjettiin kaatui kuitenkin keskiviikkona 19. joulukuuta äänin 123-62.

Sitä ennen äänestettiin nurin muut vastaehdotukset. Kristillisdemokraatit ehdottivat 40 miljoonan lisäystä kehitysyhteistyövaroihin ja Vasemmistoliitto 30:tä lisämiljoonaa. Perussuomalaiset puolestaan olisivat leikanneet kehitysyhteistyövaroja 60 miljoonalla.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät sopivat tänä vuonna etukäteen, ettei hallituspuolueista tule vastaehdotuksia budjettiäänestyksiin. Kehitysyhteistyömäärärahoista äänestettäessä puoluekuri piti. Hallituspuolueiden edustajat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) mukaan lukien äänestivät yhtenä rintamana hallituksen esityksen puolesta ja määrärahojen nostamista vastaan.

Joulunäytelmä kehitysyhteistyömäärärahoista

Edellisen hallituksen ulkoministerin Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä on rohkaisevaa, että kerran vuodessa käydään keskustelu, jossa lähestulkoon kaikki puoltavat nopeampaa kehitysyhteistyövarojen lisäämistä. Masentavaa kuitenkin on, ettei tämä ole johtanut mihinkään.

Liisa Jaakonsaari (sd.) nimitti kehitysyhteistyövaroista käytävää vääntöä joulunäytelmäksi.

Ministeri Väyrynen on koko syksyn ilmoittanut tukevansa ulkoasiainvaliokunnan ehdotusta nostaa määrärahoja 26 lisämiljoonalla, jotta avun osuus bruttokansantulosta nousisi ensi vuonna suunniteltuun 0,45 prosenttiin.

Vielä lokakuussa ministeri kehotti eduskuntaa käyttämään asiassa budjettivaltaansa, jotta Suomi pysyisi tasaisessa tahdissa kohti EU:ssa asetettua 0,51 prosentin minimitavoitetta vuoteen 2010 mennessä.

"Mielestäni on välttämätöntä, että Suomi täyttää nämä antamansa sitoumukset, joiden mukaan vuonna 2010 pääsemme 0,51 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja vuonna 2015 saavutetaan 0,7 prosentin taso", Väyrynen painotti tiistaina.

Seuraavassa puheenvuorossa hän joutui kuitenkin myöntämään, ettei määrärahoja ole päätetty lisätä hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kesken käydyissä neuvotteluissa. "Tähän minunkin on tyytyminen", ministeri valitteli. Keskiviikkona hän siis äänesti alun perin tukemaansa ehdotusta vastaan.

Väyrynen kehotti siirtämään katseet ensi kevään kehysriiheen, jossa hänen mukaansa on ratkaisun paikka.

Kehitysyhteistyövarat halutaan irti kehysmenettelystä

Budjettikeskustelussa monet kansanedustajat ilmaisivat turhautumisensa siihen, että kansainväliset aputavoitteet ovat vielä kaukana hyvistä puheista huolimatta. Kansantalouden kasvaessa avun kansantuoteosuutta koskevat tavoitteet karkaavat käsistä.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) puhui "systeemivirheestä".

"Niin kauan kun bkt nousee kopeammin kuin on ennakoitu, me emme saavuta näitä prosenttitavoitteita", Salolainen totesi.

Vihreiden varapuheenjohtaja Johanna Sumuvuori esitti ratkaisuksi kehitysyhteistyömäärärahojen irrottamista kehysmenettelystä. Ministeri Väyrynen tarttui ehdotukseen oitis.

Myös entinen valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) ja Vasemmistoliiton Minna Sirnö esittivät samansuuntaisia ajatuksia. Kalliomäen mukaan nykyinen kehysjärjestelmä ei anna mahdollisuuksia tehdä ylimääräisiä korotuksia sen jälkeen, kun koko budjetin menojen katto on hallitusneuvotteluissa määritelty.

Sotilaskriisinhallinta ei ole kehitysapua

Eduskunnassa herätti keskustelua myös kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön välinen suhde.

Ben Zyskowiczin (kok.) mukaan joissakin tapauksissa myös sotilaallinen kriisinhallinta tulisi voida lukea viralliseksi kehitysavuksi. Hänen puoluetoverinsa Kimmo Sasi esitti vastaavan näkemyksen kehityspoliittista ohjelmaa koskeneessa ajankohtaiskeskustelussa marraskuussa.

Ministeri Väyrynen tyrmäsi ajatuksen suoralta kädeltä.

"On tärkeää, että raja sotilaallisen kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön välillä säilyy selkeänä. Siviilikriisinhallinta on siinä välimaastossa, ja OECD:n kehitysapukomiteassa mekin olemme näitä rajoja määrittelemässä. Ei olisi Suomenkaan kannalta järkevää, että tämä raja hämärtyisi", Väyrynen vastasi Zyskowiczille.