Uutinen

Eduskunnassa pidettiin kuulemistilaisuus kehityksestä

Eduskunnan ulkoasiain- ja valtiovarainvaliokunta järjestivät kansanedustajille 20.5. kuulemistilaisuuden kehitysteemoista. Paikalla oli myös useiden kansalaisjärjestöjen edustajia.
Sanna Jäppinen
22.5.2005

"Kehitysyhteistyö on puhuttanut tänä keväänä paljon eduskunnassa - tehtiinhän siitä välikysymyksin", toteaa kuulemistilaisuutta kokoon kutsumassa ollut valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä (kesk). "Kuuleminen oli tulosta sekä kansalaisjärjestöjen että kansanedustajien aloitteellisuudesta."

Tutkija George Mavrotas WIDER-instituutista puhui kansanedustajille kehitysavun laadusta eli miten varmistetaan, että kehitysrahoitus vähentää köyhyyttä. Johannes Urpelainen Attacista puolestaan käsitteli alustuksessaan kehitysmaiden velkaongelmaa ja velkahelpotusten haasteita, ja Kepan Matti Hautsalo selvitti kaupan ja kehityksen välisiä yhteyksiä. Lisäksi kuultiin ulko- ja valtiovarainministeriön virkamiesjohtoa.

Kuulemisessa oli läsnä myös edustajia useista kansalaisjärjestöistä, Kepan ohella YK-liitosta, Kehyksestä, SASKista, World Visionista, Planista, Suomen Lähetysseurasta, Kirkon ulkomaanavusta ja Väestöliitosta, sekä valtioneuvoston asettamasta kehityspoliittisesta toimikunnasta. Kaikki järjestöt ovat olleet kevään aikana aktiivisesti mukana kampanjoimassa Suomen kehitysrahoituksen nostamista aiemmin luvatun aikataulun mukaisesti YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin kansantulosta.

"Kansalaisjärjestöjen puheenvuoroissa painotettiin, että järjestöillä on laaja yhteisymmärrys tärkeimmistä kehityspoliittisista kysymyksistä, joita alustuksissa tuotiin esiin", toteaa Ruoka-aika-kampanjan koordinaattori Miia Toikka. "Lisäksi järjestöt toivat esille sellaisia tärkeitä kehityskysymyksiä, joita asiantuntijapuheenvuoroissa ei käsitelty, kuten seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä hiv/aidsin seurauksineen."

Olavi Ala-Nissilän mukaan tilaisuus oli erittäin tarpeellinen varsinkin YK:n syyskuussa pidettävää vuosituhatjulistuksen seurantakokousta silmällä pitäen. "Kyllä yleinen henki kuulemistilaisuudessa oli se, että Suomen täytyy vastata huutoon", Ala-Nissilä summaa. "Nähtäväksi jää, miten valtion talousarviossa rahat riittävät 0,7-tavoitteen saavuttamiseen." Valtiovarainvaliokunta jätti huhtikuussa lähivuosien budjettikehyksistä mietinnön, jossa patistettiin hallitusta palaamaan kehitysrahoituksessa aiemmalle, hallitusohjelman mukaiselle linjalle.

Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen muistutti kansanedustajille, että Suomea ja muita teollisuusmaita velvoittaa erityisesti kahdeksas vuosituhattavoite. Siinä sitoudutaan varmistamaan riittävä rahoitus kehittyville maille ja kehittämään oikeudenmukaisempaa kauppa- ja rahoitusjärjestelmää.

"Tähän mennessä tämänkään tavoitteen suhteen ei ole tapahtunut riittävää edistystä. YK:n pääsihteerin raportti muistuttaa, että tänä vuonna on viimeinen mahdollisuus aloittaa näiden sitoumusten konkreettinen toimeenpano. 'Business as usual` ei riitä, muuten vuosituhattavoitteet karkaavat käsistä", Lappalainen totesi.

Lisää tietoa aiheesta

Kepan kehitysrahoituskampanja