Kuva:
iStockphoto
Uutinen

DT: Pohjoismainen kehitysapu laskee vuonna 2015

Kehitysmaihin päätyy tänä vuonna entistä vähemmän pohjoismaista rahaa. Suomessa rahoitusta leikataan, Ruotsissa ja Tanskassa apua on päätetty käyttää yhä enemmän pakolaisten vastaanottamiskuluihin ja Norjassa kruunun arvon roima aleneminen pienentää todellista apusummaa.
Esa Salminen
30.1.2015

Pohjoismaat sekä leikkaavat apua että käyttävät sitä itsekkäämmin tänä vuonna, kirjoittaa Development Today (DT).

Ainoa Pohjoismaa, joka käytännössä korottaa kehitysapuaan hiukan, on Islanti. Sen apurahojen kasvu johtuu käytännössä maan rästiin jääneiden Maailmanpankin maksujen hoitamisesta. Islannin kehitysavun määrä on hyvin pieni, vain noin 28 miljoonaa euroa ja 0,22 prosenttia maan bruttokansantulosta. Siksi avun hienoinen kasvattaminen ei kompensoi lähellekään sitä, mitä tapahtuu muissa Pohjoismaissa.

DT:n analyysin mukaan Ruotsi, Norja ja Tanska ovat luultavasti jatkossakin maailman parhaiden avunantajien listalla, mutta kun tarkemmin katsoo, ulkokuoren alla on myös reilusti luovaa raportointia.

Ruotsi ja Tanska ohjaavat jatkossa jopa viidenneksen kehitysyhteistyörahoistaan pakolaisten vastaanottamisesta aiheutuviin kuluihin. Tämä on OECD:n sääntöjen mukaan mahdollista, mutta sitä pidetään yleisesti avun paisutteluna, koska se ei tähtää köyhyyden vähenemiseen kehitysmaissa — eikä raha edes koskaan lähde maasta.

Vähemmän YK:lle — ja kehitysmaille

Tämän lisäksi Ruotsi ottaa kansainvälisen ilmastorahoituksen kehitysrahoista, ja maan parlamentti on päättänyt lisätä tukea Syyrian lähimaille kriisistä aiheutuviin menoihin. Tämä kaikki syö rahaa muilta kehitysohjelmilta, DT:n arvion mukaan erityisesti kahdenvälisestä avusta ja tuelta YK-järjestöille.

Tanskassa päätös siirtää ennennäkemättömän suuri osuus kehitysrahoista pakolaisten vastaanottamiseen puolestaan aiheuttaa rajuja leikkauksia kehitysmaiden yksityissektorin tukemiselle — minkä maan kehitysministeri Mogens Jensen on asettanut Tanskan avun pääkohteeksi.

Norjassa jo ennestään tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa on kiristetty, joten paineet lisätä pakolaiskuluja eivät siellä liene suuret. Ilmastorahoituksen Norja maksaa kokonaan kehitysrahoista, eikä Norjassa DT:n mukaan juuri kukaan puolusta sitä, ettei ilmastoraha saisi syödä kehitysyhteistyötä.

Kaikkiaan öljy- ja kaasuntuottajamaan apu ilmastotyölle on kuitenkin vähäistä. Suurempi ongelma avulle on öljyn hinnan tähden alaspäin syöksynyt Norjan kruunu kurssi. Kun kehitysapu pitkälti annetaan dollareissa, perille päätyy yhä vähemmän.

Suomelta innovaatio ilmastorahojen haalimiseen

DT sanoo Suomesta mairitellen, että maamme on ollut matkalla kohti tavoitetta antaa 0,7 prosenttia kansantulosta kehitysapuun. Tästä monet suomalaisjärjestöt lienevät eri mieltä — viime vuosina tavoitetta on pidetty esillä lähinnä poliitikkojen puheissa. Vuonna 2015 Suomen apu laskee niin prosenteissa kuin rahassakin. Vuonna 2014 apu oli noin 0,55 prosenttia kansantulosta, vuonna 2015 luultavimmin 0,48 prosentin luokkaa. Euroissa laskua on 56 miljoonaa euroa – tasan kaksi kertaa koko Islannin koko avun verran.

Suomi saa kuitenkin kiitosta innovatiivisesta otteesta ohjata päästökaupasta saadut tulot kehitysyhteistyöhön. Vuonna 2014 näitä tuloja oli 69 miljoonan euron edestä, ja se kattaa suurimman osan Suomen ilmastorahoituksesta.

Ongelma on, että Suomen kehitysyhteistyörahat ovat Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna pienet. Tämäkään ei siis kokonaisuutta juuri auta.