Uutinen

Dominikaanisen tasavallan hallitus haluaa lisää velkaa

Presidentin tekniset apurit sukkuloivat Yhdysvalloissa toimeksiantonaan hankkia valtiolle nopeasti 100 miljoonaa dollaria uutta ulkomaista velkaa. Kulutusjuhlasta ei haluta luopua, mutta omia edellytyksiä kasvun ylläpitämiseksi ei ole.
Kent Wilska
17.1.2003

Dominikaaninen tasavalta on ollut Latinalaisen Amerikan talouskasvun kärjessä vuodesta 1996, ja se on pitkään ollut alueen vähiten velkaantuneita maita. Tilanne on kuitenkin kehittymässä nopeasti huonompaan suuntaan. Hallitus otti syksyllä 2001 kansainvälisiltä markkinoilta velkaa 500 miljoonan dollarin arvosta. Erityisesti yksityisistä lähteistä otettu ulkomainen velka on lisääntynyt. Viimeisten kahden vuoden aikana hallitus on tehnyt yli 80 yksittäistä velkasitoumusta ulkomaisten pankkien kanssa. Viime joulukuussa hallitus sai valtuudet uusien velkakirjojen liikkeellelaskuun 600 miljoonan dollarin edestä, josta ensimmäistä erää parhaillaan etsitään. Tuntuu kuin 1980-luvun velkakriisin opit olisi unohdettu.
 

Mistä velka syntyy?



Kahvi, sokeri, banaanit, vapaatuotanto ja turistien tuomat matkailutulot eivät riitä maksamaan yksityisten ihmisten, valtion ja yritysten ulkomailta ostamia tuotteita. Yksityiset kansalaiset kuluttavat enemmän kuin ansaitsevat. Ihmiset ostavat autoja, polttoainetta, matkapuhelimia, videoita, kodinkoneita. Nämä tehdään ulkomailla. Julkisen sektorin palkkamenot paisuvat, valtio rakentaa moottoriteitä ja ostaa uusia takseja. Kun säästäminen eikä verojen kiristäminen kiinnosta, on otettava velkaa.

Hallitus ei kuuntele kritiikkiä



Velasta on käynnistynyt vilkas kansalaiskeskustelu. Mielipiteitä on kuultu puolesta ja vastaan. Suurimpana pelkona on ajautuminen noidankehään niin monen muun kehitysmaan tavoin. Ensimmäiset merkit ovat jo ilmassa. Viime vuonna maasta poistui 800 miljoonaa dollaria enemmän rahaa kuin mitä sinne tuli sisään. Valuuttakurssi heikkenee ja hinnat nousevat. Velan lyhennyksiä ja korkoja on vaikea maksaa ilman uutta lainaa. ”Talouskriisi” kolkuttaa ovelle. Hallitus ei kuitenkaan kuuntele varoituksia, vaan hokee talouden olevan terveellä pohjalla, sehän kasvaa.

Kasvu sokaisee


Kukaan ei ole pakottamassa hallitusta ottamaan ulkomaista velkaa.Velanotto on tietoista talouspolitiikkaa. Nyt on oman puolueen poikien aika rahastaa. Se vaatii dollareita. Virkamieskunta kasvaa, kansanedustajat ja byrokraatit vaativat tuhteja edustustilejä, ilmastoituja jeeppejä, autonkuljettajia ja henkivartijoita. Ja talous kasvaa.

Kyseessä ei ole valtiojohtoinen teollistuminen tai sosiaalisten palveluiden pystyttäminen. Hallituksen toimia ohjaa lyhytnäköisyys, kehitysstrategiaa ei ole, vain kasvu kiinnostaa. Maalle elintärkeät Yhdysvaltojen talouteen kytkeytynyt vapaatuotantoteollisuus ja turismi ovat laskussa. Kasvua on haettava velkarahalla. Vaihtoehtona olisi kulutuksen hillitseminen. Tämä olisi kuitenkin poliittisesti raskasta ja vuoden 2004 vaalikampanja on jo alkamassa. Edesvastuuttomat poliitikot ovat kiinnittämässä maan tulevaisuuden. Laskun maksaa tosin joku muu.


600 miljoonaa dollaria velkaa Dominikaaniselle tasavallalle

20.1.2003 KENT WILSKA

SANTO DOMINGO – Dominikaanisen tasavallan hallitus otti 600 miljoonaa dollaria ulkomaista velkaa viime torstaina. Velkakirjat menivät hyvin kaupaksi. Kansainväliset sijoittajat olisivat antaneet velkaa maalle vaikka kaksinkertaisen määrän. Ei ihme, velkakirjat ovat hyvä sijoitus, niistä saa viisi prosenttiyksikköä paremman vuosituoton kuin Yhdysvaltojen vastaavista velkasitoumuksista.

Dominikaaninen tasavalta on ollut pitkään Latinalaisen Amerikan vähiten velkaantuneita maita. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Vuonna 2000 ulkomaista velkaa oli 3,7 miljardia dollaria. Viime vuoden lopulla velkaa oli jo 4,3 miljardia dollaria.

Osalla nyt otetuilla 600 miljoonalla dollarilla on tarkoitus maksaa pois vanhaa velkaa. Tämä olisi viisasta, mutta tehdäänkö näin on toinen asia. Viime viikolla Katolisen yliopiston taloustieteen professori José Luis Alemán väitti hallituksen olevan käytännössä vararikossa. Hallitus tarvitsee lainarahaa maksaakseen juoksevia kulujaan, Alemán kertoi. Maan presidentin Hipólito Mejían mukaan professori Alemán ei kuitenkaan ymmärrä juurikaan julkista taloutta eikä syytä huoleen ole.

Käytännössä hallitus on sitomassa maan talouspolitiikan kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden pakkopaitaan. Asiakas on nyt saatu koukkuun. Hallitus ei pysty jatkossa maksamaan velan korkoja ja lyhennyksiä ilman uutta lainaa. Tuolloin sijoittajien ”luottamus” ratkaisee mihin hintaan rahaa annetaan, ja Washingtonin näkemyksistä poikkeaminen on kallista.