Uutinen

Dominikaanien kehitysstrategia kateissa

Kent Wilska
15.3.2001

Dominikaanisen tasavallan kansalaisjärjestöt oli kutsuttu osallistumaan Cotonou-sopimuksen maatukistrategian käsittelyä koskevaan kansalliseen kuulemistilaisuuteen 14.3. Puitteet diplomaattikoulussa olivat juhlavat. Paikalla oli ministereitä, diplomaattikuntaa, sekä toista sataa kansalaisjärjestöjen edustajaa. Tilaisuuden päätöspuheen piti maan presidentti Hipólito Mejía. Liput ja vaakunat olivat ojennuksessa, tekniset järjestelyt moitteettomat ja kansalaisyhteiskunta oli otettu mukaan keskusteluun sopimuksen aidossa hengessä. Kulissien takana todellisuus oli kuitenkin toinen.

EU:n tulevan kehitysavun kanavoimisen perustana Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maihin viisivuotiskausittain käytetään ns. maatukistrategioita (Country Support Strategy, CSS). Nämä paperit puolestaan perustuvat maiden omiin keskipitkän aikavälin kehitysstrategioihin. Tilaisuuden tarkoituksena oli työstää kansalaisjärjestöjen kanssa tätä EU:lle laadittavaa paperia.

Cotonou-sopimuksen linjaama prosessi ei ole ollut ongelmaton. Dominikaanisen tasavallan hallitus vaihtui elokuussa 2000, ja samalla vaihtuivat EU-asioita hallinneet virkamiehet. Uudella hallituksella ei ollut resursseja laatia CSS-paperia, joten työ annettiin yksityiselle tutkimusinstituutille CIECAlle. "Maatukistrategian rungon laatiminen oli hankalaa, koska ei ole olemassa mitään varsinaista hallituksen tekemää maan omaa kehitysstrategiaa, johon sen tulisi perustua", kertoi CIECAn toiminnanjohtaja Miosotis Rivas Peña.

Kansalaisjärjestöille jaettu luonnos strategiasta valmistui pari viikkoa sitten, eikä moni ollut ehtinyt siihen tutustua. INTEC-yliopiston pienyrityskeskuksen johtaja Claudio Adams ihmetteli, pitäisikö näin laajoihin kysymyksiin pystyä ottamaan kantaa parin tunnin varoitusajalla. Osa paikalla olleista vaati useita uusia kuulemistilaisuuksia järjestettäväksi ympäri maata pääkaupungin lisäksi. Maatukistrategian ensimmäinen luonnos pitäisi kuitenkin jättää jo maaliskuun lopussa EU:lle, joten tämä toive jäänee toteutumatta.

Nyt kun hallituksella ei selvästikään ollut esittää omaa strategialuonnosta työn pohjaksi, kansalaisjärjestöt pääsivät ikään kuin vahingossa vaikuttamaan tulevan paperin sisältöön. Näin osa Cotonou-sopimuksen ylevistä periaatteista näytti toteutuneen. Presidentti Mejía totesi myös prosessin vahvistavan demokratiaa maassa ja vakuutti, ettei päätöksiä tehtäisi, ennen kun kaikkia osapuolia on kuultu. Kokonaisvaltaiseen kehitysstrategiaan lienee kuitenkin vielä pitkä matka.

Katso myös Euroopan komission Cotonou-sopimusta käsittelevä verkkosivusto.