Uutinen

Doha: Taantuma uhkaa laukaista uuden velkakierteen

Kehitysmaiden nousevat korkomenot ja paineet uuteen lainanottoon puhuttivat YK:n kehitysrahoituskokousta edeltävässä kansalaisfoorumissa.
Pasi Nokelainen
27.11.2008

DOHA -- Finanssikriisi uhkaa räjäyttää kehitysmaiden velkojen korkomenot ja pakottaa maat uuden velan ottamiseen, varoittaa johtava velkakampanjoitsija Lidy Nacpil. Esimerkiksi Suomen kehitysyhteistyön yhden pääkumppanimaan Sambian velanhoitomenot ovat jo lähteneet nousuun.

"Rikkaiden maiden hallitukset löysivät muutamissa viikoissa yli neljä biljoonaa dollaria pankkien ja rahamarkkinoiden pelastamiseen. Sen sijaan 15 vuodessa kehitysmaiden velkoja on mitätöity vain noin sadan miljardin dollarin edestä", puuskahtaa Jubilee South -verkoston koordinaattori Lidy Nacpil Kepan verkkouutisten haastattelussa Dohassa.

Nacpil on saapunut satojen muiden kampanjoitsijoiden kanssa Qatarin pääkaupunkiin Dohaan YK:n kehitysrahoitushuippukokousta edeltävään kansalaisjärjestötapaamiseen. Finanssikriisistä taloustaantumaksi muuttunut kriisi heittää varjonsa YK-kokouksen ylle.

Uutta lainaa pakenevan pääoman tilalle

Taantuma ja kehitysmaiden maksutasevaikeudet pakottavat köyhiä ja keskituloisia maita ottamaan uutta lainaa. IMF on jo myöntänyt Pakistanille 7,6 miljardin dollarin lainan.

Vaikeassa asemassa ovat myös kymmenet muutaman perushyödykkeen viennistä riippuvaiset kehitysmaat, sillä taantuma vähentää niiden tuotteiden kysyntää ja finanssikriisi on jo puhkaissut perushyödykkeiden hintakuplan.

"Piti tilanteesta tai ei, niin kehitysmaiden suuren pääomapaon vuoksi olemme lukittuja tilanteeseen, jossa rahaa pitää myös tasaisesti virrata sisään", toteaa Nacpil.

Kehitysmaista pakenee varallisuutta muun muassa ulkomaisten suuryritysten verojen välttelyn, laittoman veronkierron ja epäedullisten kauppasääntöjen seurauksena. Yksistään veronkierron seurauksena kehitysmaista siirtyy rikkaisiin maihin varallisuutta viidestä kymmeneen kertaa enemmän kuin maat saavat kehitysapuna.

"Velkoja ei pidä maksaa sokeasti"

Finanssikriisi nostaa kehitysmaiden velanhoitokuluja. Esimerkiksi eteläisessä Afrikassa sijaitsevan Sambian kohdalla vaikutukset tuntuvat jo nyt, sillä maa on ottanut yksityisiltä rahoittajilta lainaa, jonka korko määräytyy markkinoilla.

Nacpil näkee kriisissä myös mahdollisuuden uudistaa velkapolitiikkaa.

"Ei pidä sokeasti maksaa kaikkia velkoja koko ajan. Täytyy kyseenalaistaa ainakin epäoikeutetut velat", Nacpil toteaa.

Epäoikeutetuilla veloilla tarkoitetaan velkoja, jotka ovat syntyneet kyseenalaisella tavalla. Lainoja on vuosien saatossa myönnetty muun muassa omia kansalaisiaan sortaville diktaattoreille tai piiloyritystukena hankkeisiin, joiden tarkoituskaan ei ollut palvella kehitystä.

Hyvä esimerkki epäoikeutetusta velasta on Nacpilin kotimaan Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin nostama laina Bataanin ydinvoimalan rakentamiseen. Maan hallitus joutuu edelleen lyhentämään kahden miljardin dollarin suuruista velkaa, vaikka ydinvoimala ei ole koskaan tuottanut sähköä filippiiniläisille.

Kehitysmaiden G77-ryhmä ajaakin Dohan kehitysrahoitushuippukokouksessa puolueettoman velkasovittelumekanismin perustamisesta. Tällaisessa järjestelyssä lainanantajien olisi otettava osavastuu velkakriisin syntymisestä.

Ikäviä muistoja 1970-luvulta

Finanssikriisi- ja taloustaantuman kehitysmaille aiheuttamat ongelmat palauttavat mieleen ikäviä muistoja 1970-luvun lopulta. Tuolloin Yhdysvaltojen korkopolitiikka laukaisi kehityksen, jonka seurauksena kehitysmaiden velkakriisi nousi nykyisiin mittasuhteisiinsa.

Kehitysmaat olivat ottaneet Maailmanpankin ja IMF:n kehotuksesta lainaa 1970-luvulla, kun niiden vientiin tuottamien perushyödykkeiden ja raaka-aineiden, kuten Sambian kuparin, hinta oli laskenut suhteessa tuontituotteisiin. Laskun piti olla väliaikainen ja velat oli tarkoitus kuitata vientivoitoilla. Perushyödykkeiden hinnat kuitenkin jatkoivat laskuaan aina vuoteen 2003 saakka.

Dramaattisin käänne koettiin vuonna 1979, kun Paul Volckerin johtama Yhdysvaltojen keskuspankki FED nosti rajusti korkoja saadakseen inflaation kuriin.

"Volckerin shokkina" -tunnettu episodi oli ikävä uutinen kehitysmaille, sillä se laukaisi korkojen nousun maailmanlaajuisesti. Kehitysmaiden velanhoitokulut karkasivat pilviin. Esimerkiksi Brasilan velat kaksinkertaistuvat kuudessa vuodessa 50:stä sataan miljardiin dollariin. Nigerian velat nousivat puolestaan samassa ajassa 9 miljardista 29 miljardiin.

Nykyinen talouskriisi eroaa 30 vuoden takaisesta siinä, että nyt keskuspankit pyrkivät tietoisesti alentamaan ohjauskorkojaan. Yhteistä on kuitenkin se, että maailman köyhimmät joutuvat maksamaan virheistä, joiden kanssa heillä ei ole ollut mitään tekemistä.

Kepa seuraa Dohan-kokousta paikan päällä. Uutisia ja tunnelmia voi seurata koostesivulta.