Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Demokratiat nousevat

Nousevien talouksien nousevat demokratiat ovat tulleet jäädäkseen, kirjoittaa ajatushautomo ODI uudessa taustaselvityksessään. Demokratian tukeminen on tärkeää, vaikkakin sotkuista.
Esa Salminen
20.11.2013

Lähes 90 prosenttia maailman maista on nykyään ainakin nimellisesti demokratioita, ilmenee ajatushautomo ODIn tuoreesta taustaselvityksestä. Kehitys on ollut kiivasta: vuonna 2000 osuus oli 80 prosenttia, vuonna 1985 vain 45 prosenttia.

Viimeisten vuosien kehitys on sotkenut tutkijoiden ajatukset taloudellisen kehityksen ja demokratian suhteesta, ODI kirjoittaa. Selkeästi näillä on joku linkki on, muttei aina itsestään selvä: Arabikevät osoitti, että diktaattori on helpohkoa heittää ulos palatsistaan, mutta demokratian juurruttaminen on vaikeaa. Itä-Aasia, Etiopia ja Ruanda taas näyttävät, että valtion kykyä tarjota peruspalveluja voidaan parantaa talouden kasvaessa ilman, että valtion täytyy olla demokraattinen. Osa demokratiaa kohden siirtyneistä valtioista taas on edelleen köyhiä ja hauraita.

Nimelliset demokratiat kuitenkaan harvoin ovat täydellisiä. Tarkemmin jaoteltuna vain 15 prosenttia maailman maista on "täysiä demokratioita" ja reilut 31 prosenttia autoritäärisiä maita. Loput — yli puolet — ovat jotain siltä väliltä.

Verkkainen demokratisoituminen on kuitenkin ODIn mukaan tullut jäädäkseen. Siltä ei pidä odottaa yön yli tapahtuvia ihmeitä, mutta kehitysyhteistyössä sitä ei sovi sivuuttaakaan.

Rahoittajat: Sietäkää riskejä ja puolueita

Talouskasvun ja demokratisoitumisen edistäminen ovat kulmakiviä kansainvälisissä kehityskeskusteluissa. ODIn mukaan niitä käydään turhan usein erillään, omissa foorumeissaan ja eri kehitysohjelmilla.

Rahoittajien tulisi ODIn mukaan ymmärtää myös, ettei demokratian tukeminen ole sama asia kuin talouskehityksen tai valtioiden toimintakyvyn tukeminen, kuten vaikkapa Ruandan ja Etiopian esimerkit osoittavat.

Demokratian kehittäminen ja yhteiskunnan instituutioiden muuttaminen liittyy aina valtasuhteiden ja hallituksen ja laajemman yhteiskunnan suhteiden muuttamiseen, ODI muistuttaa. Sellainen työ on aina sotkuista, epävarmaa ja syvästi poliittista.

Siksi kehitysyhteistyön länsimaisten osapuolten täytyy paitsi sietää nykyistä paremmin riskejä, myös olla valmiita toimimaan sellaisten tahojen kanssa, joiden kanssa olo voi välillä olla tukala — kuten kehitysmaiden poliittisten puolueiden kanssa.