Uutinen

Democratising Globally: Omavaraisuus ja paikallisuus parantavat köyhien taloutta

Kehitysmaiden maatalouden on pyrittävä omavaraisuuteen ja paikallisuuteen ja hylättävä "vihreän vallankumouksen" opit, muuten ne ovat pysyvästi riippuvaisia rikkaiden maiden ruoka-avusta, sanoo Devinder Sharma.
Jari Nousiainen
6.9.2005

Intia ja Kiina ovat 1960-luvun jälkeen onnistuneet pääsemään irti ruoka-avun kierteestä tukemalla omaa maatalouttaan. Maailman köyhimpien maiden tulisi seurata esimerkkiä ja tukea maanviljelijöitään, kehotti intialainen Devinder Sharma puhuessaan Just Economy -keskustelutilaisuudessa 6. syyskuuta. Tilaisuus oli osa Democratising Globally -tapahtumasarjaa, jonka kansalaisjärjestöt järjestävät yhtä aikaa Helsinki-konferenssin kanssa.

Biotechnology & Food Security -foorumissa toimiva Sharma kritisoi erityisesti Yhdysvaltain ja EU:n maataloustukia, joiden yhtenä seurauksena toimitetaan ylituotantoa ruoka-apuna köyhimpiin maihin. Ruoka-avulla on kuitenkin kääntöpuolensa, sillä tuontiruoka tuhoaa maiden oman tuotannon.

Apuun liitetään usein myös ehtoja, joita vastaanottajat joutuvat vastahakoisesti täyttämään. Maailman kauppajärjestö WTO:n maataloussopimus, jota syksyn aikana pyritään neuvottelemaan kasaan, on Sharman mielestä jo tuhoon tuomittu. "Rikkaat maat eivät luovu maataloustuistaan, me tiedämme sen."

Maatalouden ongelmat koskevat viljelijöitä kaikkialla maailmassa. Paikallisuuteen pyrkiminen olisi Sharman mielestä hyvä ratkaisu useampiin ongelmiin, sillä "vihreän vallankumouksen" viljelymenetelmät ovat tehneet maanviljelyksestä kaupasta ja tuontikemikaaleista riippuvaista.

Kuka haluaisi maanviljelijäksi?

Merkittävänä globaalina maatalouden ongelmana tilaisuudessa nousi esille pako maaseudulta ja maanviljelyksen heikko arvostus. Maataloustuotannon kannattavuus on heikko, eikä ala ole houkutteleva nuorille sen enempää Intiassa kuin Suomessakaan.

Puhe niin sanotun tehomaatalouden hylkäämisestä herätti yleisössä kiinnostusta petroliin perustuvien lannoitteiden kestävyydestä myös teollisuusmaissa. "Yksi syy vihreän vallankumouksen kaatumiseen on juuri öljyn hinnan nousu", Sharma kommentoi. Lannoitteet ja yhden kasvin pellot olisi korvattava viljelemällä useampia kasveja, jotta maan hedelmällisyys säilyisi ja suosimalla vähemmän vettä vaativia kasveja.

Kestävän paikallistalouden puolesta puhui myös euroopplaisten ekokylien verkoston edustaja Agniezka Komoch, joka kertoi ympäri maailmaa luotujen paikallisvaluuttojen ajatuksesta. Paikallisrahaa on tarkoitus käyttää jonkin valitun yhteisön sisällä perustuotantoon. Sen vahvuus on siinä, että koroton valuutta ei aiheuta kilpailua lainaa tarvitsevien tuottajien välillä, eikä varallisuus kasaudu korkojen kautta niille, joilla korkoa kasvavaa pääomaa on.

Komochin esitystä kommentoineen, Vasudhaiva Kutumbakam -demokratiafoorumia edustaneen Jaana Airaksisen mukaan paikallisraha on hyvä keino vähentää työttömyyttä ja lisätä yhteisön omavaraisuutta. Erityisen tärkeänä hän piti mahdollisuutta jakaa varallisuutta tasaisemmin ja kehittää paikallisen tuotannon itsenäisyyttä globaaleista markkinoista ja valuuttakursseista.

Democratising globally -tapahtumasarja jatkuu syyskuun 9. päivään asti. Helsinki-konferenssi pidetään 7.-9. syyskuuta.