Uutinen

Democratising globally: Mikään ei muutu, jos syrjäytyneiden ääntä ei kuulla

Intian talous kasvaa kovaa tahtia, mutta köyhien elinmahdollisuudet ovat heikentyneet. Ongelman ydin on siinä, että yli 93 prosenttia intialaisista työskentelee epävirallisella sektorilla, työlainsäädännön ulottumattomissa, todettiin kansalaisjärjestöseminaarissa.
Sini Kuvaja
4.9.2005

Kuva: Mielenosoitus Mumbain sosiaalifoorumissa 2004. (Kuvaaja: Sini Kuvaja)
Intian syrjäytetyt ryhmät pääsivät ääneen Maailman sosiaalifoorumissa Mumbaissa vuonna 2004.
Talouden kasvu ei ole hyödyttänyt Intian köyhää enemmistöä. Päinvastoin köyhien käyttämiä maita, vesistöjä ja metsiä on siirtynyt suuryhtiöiden kaupalliseen käyttöön, mikä on vaikeuttanut entisestään köyhien elämää.

Tästä kurjistumisesta todisti Helsingissä maanantaina 5. syyskuuta joukko intialaisia asiantuntijoita ja aktivisteja Democratising globally -kansalaisjärjestöseminaarissa, joka järjestetään yhtä aikaa globaalia demokratiaa pohtivan Helsinki-prosessin loppuhuipennuksen, Helsinki-konferenssin kanssa.

"Tilanne on heikentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Työnsä ja metsänsä menettäneiden ihmisten elämä on epätoivoista henkiinjäämistaistelua päivästä päivään. Vaikka nopeasti kasvavasta taloudesta maalaillaan kauniita kuvia, todellisuudessa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä suurenee", sanoi Subhash Lomte, intialainen Vasudhaiva Kutumbakam -demokratiafoorumin edustaja ja epävirallisen sektorin työntekijöiden liikkeen koordinaattori.

Lomten mukaan ongelman ydin on siinä, että yli 93 prosenttia intialaisista työskentelee epävirallisella sektorilla. He tarvitsisivat kunnollisen lainsäädännön minimipalkoista sekä sosiaaliturvasta.

Kaikkein marginalisoiduimpia ryhmiä eivät auta edes kansalaisliikkeet, väitti tutkija Harsh Mander.

"Nämä ihmiset ovat joko näkymättömiä yhteisöissään, kuten esimerkiksi vammaiset maaseudulla, tai sitten heidät nähdään uhkana kuten kerjäläiset, jotka lukitaan vankilaan. Ei riitä, että näitä ihmisiä autetaan hyväntekeväisyyden avulla, vaan tuessa on mentävä pidemmälle."

Harsh Manderin mukaan ongelma on sokeus sille, että marginalisoidut ihmiset voisivat olla tuottavia yhteiskunnan jäseniä. Vaikkei työnteolle ole mitään todellista estettä, esimerkiksi yksin elävän naisen tai vammaisen henkilön on vaikea saada työpaikkaa.

Seminaarissa julkistettiin myös intialaisen kansalaisverkoston raportti Unheard Voices of the Marginalized Majorities. Sekä raportin että Democratising globally -seminaarin tarkoituksena on tuoda marginalisoitujen köyhistä köyhimpien ryhmien ääniä huomioitavaksi Helsinki-prosessissa ja globaalissa päätöksenteossa.

"Arvostan Helsinki-prosessia siitä, että se on tunnustanut marginalisoitujen ihmisten kuuntelemisen tärkeyden. Ilman sitä mikään ei voi muuttua. Tällainen asenne täytyisi saavuttaa myös paikallishallinnossa", Tamil Nadussa asuva pastori Y. David pohti seminaarissa.

"Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli marginalisoitujen ihmisten järjestäytymisen tukemisessa. Meidän täytyy myös tutkia, mitä ihmisiä hyödyttäviä vaihtoehtoja nykyiselle kehitykselle löytyy. Vaihtoehtoja on sadoittain, mutta ne täytyisi saada valtavirtaan", Y. David jatkoi.

Democratising globally -tapahtumasarja jatkuu syyskuun 9. päivään asti. Helsinki-konferenssi pidetään 7.-9. syyskuuta.