Paavo Arhinmäki (vas.) ja Carl Haglund.
Kuva:
Iina Leppäaho
Kepa
Uutinen

Debatissa Haglund ja Arhinmäki – puretaanko normit ihmisoikeuksien ja veronkierron ympäriltä?

Järjestöjen vaalidebatissa keskusteltiin muun muassa taloudesta. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki haluaa kasvattaa valtion roolia, RKP:n Carl Haglund korostaa EU-tason toimia.
Esa Salminen
1.4.2015

"Mä ihmettelen, että kun on yritetty puuttua finanssimaailman harmaaseen talouteen, RKP on erityisen voimakkaasti ajanut sitä, että myös suomalaiset voisivat omistaa osakkeita hallintarekistereiden kautta..."

"Mistä sä oot Paavo tuommoisen keksinyt?"

"Mä oon ollut hallitusneuvotteluissa RKP:n kanssa, ja siellä olette voimakkaasti ajaneet sitä, että hallintarekisteri pitäisi laajentaa myös koskemaan suomalaisia."

"Tää on joku sellainen Voima-lehden keksimä juttu, jota kukaan meidän puoluehallituksessa ei kyllä tunnista."

Näin piikittelivät toisiaan puolueidensa puheenjohtajat Paavo Arhinmäki (vas.) ja Carl Haglund (r.) Kepan ja 12 muun kansalaisjärjestön 31. maaliskuuta järjestämässä vaalidebatissa. Hallintarekisterin avulla omaisuutensa saa käytännössä piiloon verottajalta. Tällä hetkellä suomalaiset eivät voi Suomessa käyttää hallintarekisteröintiä rikkomatta lakia.

Debattipäivän ensimmäisessä keskustelussa kansanedustaja Arhinmäen kohdannut puolustusministeri Haglund ei myöntänyt Arhinmäen syytöksiä paikkansa pitäviksi. Muuten varsin sävyisässä keskustelussa yleissävy oli, että Haglund painotti maailmantaloudessa EU-tason tai globaaleja ratkaisuja, kun Arhinmäki olisi valmis myös Suomessa tehtäviin päätöksiin.

Verovälttely kuriin - mutta miten?

"Tällä hetkellä ei tiedetä tarkkaan, minne suomalaiset, kansainvälisesti toimivat suuryritykset maksavat veroja ja kuinka paljon", alusti keskustelua Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Pauliina Saares.

Kun debatoijilta kysyttiin, tulisiko suomalaisyrityksille asettaa velvoite raportoida veronmaksustaan maakohtaisesti, Haglund sanoi, ettei Suomella voi olla tässä asiassa omaa lainsäädäntöä, koska EU:lla on yhteiset sisämarkkinat – jos Suomen sääntelyä voitaisiin kiertää siirtämällä toiminta muuhun EU-maahan, monet yritykset tekisivät niin.

"Se on se realiteetti, miten elinkeinoelämä tänä päivänä liikaakin toimii."

"Meillä on muutenkin sisämarkkinoilla porsaanreikiä, jotka auttavat yrityksiä kiertämään veroja muun muassa Hollannin ja Luxemburgin kautta, ja se on erittäin ikävä ilmiö. EU on se taso, jolla pitäisi toimia aktiivisesti – myös Suomen hallituksen –, jotta voidaan kitkeä veronkiertoa, jota varmasti on, joskin on vähän epäselvää, missä laajuudessa sitä on."

"Varovaisten arvioiden mukaan me menetetään harmaaseen talouteen ja verovuotoon jopa kuudesta kymmeneen miljardia euroa vuodessa", Arhinmäki vastasi. "Kun mietitään, kuinka paljon meidän budjetti on alijäämäinen, pelkästään nämä laittamalla kuriin meidän budjetti olisi tasapainossa. Jolloin nähdään, minkä kokoluokan ongelmasta me puhutaan."

Arhinmäen mukaan maakohtaista kirjanpitoa tarvitaan toki EU:n alueella, mutta Suomi voisi myös itse säätää siitä lain niin, että yritysten tulisi näyttää Suomessa tehdyt voitot ja maksaa niistä verot. Muita Arhinmäen keinoja verojen välttelyn kitkemiseen olisi rahavirrat näkyviksi tekevä transaktiovero ja automaattinen verotietojen vaihto.

Riittääkö komission toiminta?

Debatin toinen vetäjä, MTV:n ulkomaantoimittaja Janne Hopsu sanoi Euroopan komission pyrkivän avoimempaan verotietojen vaihtamiseen. Komissio toivoo, että jokainen unionin jäsenmaa lähettäisi kerran kolmessa kuukaudessa toisilleen selvityksen kaikille monikansallisille yrityksille annetuista veropäätöksistä.

Jäsenmaat voisivat myös pyytää toisiltaan lisätietoja tarpeen vaatiessa, ja verot maksettaisiin maahan, jossa toiminta on ja voitot tehdään.

"Tavoitteena on, että vuoden 2016 alusta jäsenmaat jakavat tietoa toisilleen veropäätöksistä. Ovat nämä EU:n tavoitteet ja keinot riittävän tarmokkaita. Toimivatko ne?" Hopsu kysyi.

"Tämä on erittäin lupaava kehitys ja nyt ollaan oikealla tiellä", Carl Haglund sanoi. "Se on käytännössä niin, että jos tätä ei tehdä EU-tasolla, se johtaa osaoptimointiin ja sitten on niitä maita jotka pyrkivät kevyemmällä lainsäädännöllä houkuttelemaan toimijoita omaan maahansa."

"Tätä kautta päästään juuri oikeaan suuntaan ja voidaan varmistaa, että verot maksetaan sinne, minne ne kuuluukin maksaa."

Arhinmäen mielestä tiedonvaihto yksin ei ole riittävää, vaan tarvitaan myös lainsäädäntöä.

"Totta kai on hyvä, että näitä kerätään ja pyritään puuttumaan tähän ongelmaan, mutta maakohtaisesta kirjanpidosta pitäisi myös säätää selkeästi."

Entä ihmisoikeudet ja ympäristö?

Yritysten yhteiskuntavastuun penääminen on Arhinmäen mukaan jäänyt Suomessa Finnwatchin ja muiden kansalaisjärjestöjen rooliksi. Yritykset reagoivat hänen mielestään lähinnä skandaalien jälkeen – silloin, kun niiden toiminnasta on löytynyt lapsityövoiman käyttöä tai liian matalia palkkoja.

"Nämä Paavon huomiot ovat tärkeitä", Haglund vastasi. Hänestä koko yritysmaailmaa ei kuitenkaan tulisi leimata palkkoja polkevaksi ja lapsityövoimaa käyttäväksi.

"Minun käsittääkseni laaja kuva on se, että suomalaisyritykset toimivat lähtökohtaisesti hyvin vastuullisesti kansainvälisessä vertailussa. Jos ylilyöntejä tulee, niihin tulee tietenkin puuttua."

Tässäkin asiassa pelisäännöt olisi Haglundin mukaan hyvä luoda kansainvälisesti, sillä Suomen on yksin vaikeaa puuttua yritysten vastuullisuuteen.

"Uskon, että rehellisten yritysten intressi on, että näitä asioita hoidetaan hyvin, koska silloin nekin pärjäävät, jotka toimivat rehellisesti ja vastuullisesti. Ne, jotka pyrkivät tuottamaan voittoa luonnon tai ihmisten kustannuksella, kilpailevat avoimilla ja globaaleilla markkinoilla epäeettisin ja epäoikeudenmukaisin keinoin. Sen takia on hyvä, että tähän voidaan puuttua."

Arhinmäki halusi korostaa valtion nykyistä suurempaa roolia: yritysten pitäisi avata sitä, millä ehdoilla missäkin maassa toimitaan, ja valtion pitäisi tarvittaessa puuttua yritysten toimintaan. Hänenkin mielestään suuri osa suomalaisyrityksistä toimii vastuullisesti ja oikein, mutta puuttumisen ja tapojen parantamisen pitäisi olla nykyistä etupainotteisempaa – ei skandaalien jälkeen toimimista.

"Tulokulma pitää tosiaan olla se, ettei luoda uutta sääntelyä ja leimata suomalaisia yrityksiä laajemmin epäeettisiksi toimijoiksi, jotka polkevat ihmisoikeuksia ja ympäristöä", Haglund kuittasi.

"On muistettava, että moraalisesti kestävällä tavalla toimiminen ei aina välttämättä vaadi lainsäädäntöä. Hyvästä moraalista ja järjenkäytöstä on vaikeaa säätää lakeja. Toivoisin, että meidän yritysjohtajat tässäkin maassa toimisivat eettisesti ilman, että laki sitä velvoittaa."