Uutinen

Costaricalainen unelma elää nicaragualaisten mielissä

Keskiamerikkalaisten Yhdysvaltoihin suuntautuvan muuttoliikkeen ohella nicaragualaisten massiivinen muuttoaalto rajanaapuri Costa Ricaan on kannaksen yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista ilmiöistä.
Kimmo Lehtonen
13.3.2003

Kuva: nicaragualainen perheenäiti. (Kuvaaja: Kimmo Lehtonen)
Nicaragualainen perheenäiti myy kosmetiikkaa kadulla elättääkseen perheensä.

Klikkaamalla näet suuremman kuvan.
MANAGUA -- Vielä 1970- ja -80-luvulla he olivat poliittisia pakolaisia tai lähtivät pakoon sotaa. Nyt he lähtevät kotimaastaan pakoon kurjuutta, työttömyyttä, nälkää ja sosiaalista turvattomuutta. Suurin osa heistä on köyhiä, mutta joukossa on myös paljon koulutettuakin väestöä. Paremman toimeentulon lisäksi he haluaisivat elämältä myös hiukan onnellisuutta.

Viimeiset kaksikymmentä vuotta talousvaikeuksista, huonosta hallinnosta, korruptiosta, sodasta ja monista yhteiskunnallisista kriiseistä kärsineelle Nicaragualle kaiken kaikkiaan noin puolentoista miljoonan nicaragualaisen asuminen muualla on suuri helpotus. Työikäiset ovat poissa kituvilta työmarkkinoilta eivätkä myöskään rasita julkista terveydenhuoltoa. Kymmeniä tuhansia lapsia on poissa kouluvelvollisuuden piiristä, joka ulottuu muutenkaan enää noin puoleen nicaragualaislapsista.

Suuri osa siirtolaisten tuloista ajautuu kotimaahan perheavustuksina ja ilman niitä sadat tuhannet Nicaraguassa asuvat perheet olisivat toivottamassa taloudellisessa tilanteessa. Nicaraguan Keskuspankin laskelmien mukaan pelkästään perheavustuksina siirtotyöläisväki lähettää kotimaahansa vuosittain yli 300 miljoonaa dollaria. Costa Ricassa asuvien siirtolaisten osuus tästä potista on 90 miljoonaa dollaria.

Monien nicaragualaisten talousasiantuntijoiden mukaan luku saattaa todellisuudessa olla jopa kaksinkertainen, sillä suuri osa avustuksista ei kulje virallisia kanavia myöten. Nicaragualaisten tarkkaa määrää Costa Ricassa on myös mahdoton tietää, sillä niin suuri osa heistä menee salaa maahan ja työskentelee maassa ilman henkilöpapereita. Luku nousee joidenkin arvioiden mukaan jopa puoleen miljoonaan.

Perheavustusten taloudellinen merkitys, vaikka pelkästään virallisten numeroiden valossa, on suuri Nicaraguan kansantaloudelle. Se on lähes puolet maan vuosittaisen viennin arvosta ja vain noin 150 miljoonaa vähemmän kuin Nicaraguan vuosittain saama kehitysapu.

Siirtolaistulva kasvaa tasaisesti



Viimeisten vuosien aikana costaricalaiset ovat hiljakseen alkaneet myös herätä uuteen todellisuuteen, jota nicaragualaisten vuosi vuodelta kasvava määrä maassa aiheuttaa. Pelkästään vuonna 2001 Costa Rican rajan ylitti virallisten lukujen mukaan 172 000 nicaragualaista ja Nicaraguaan palasi 133 000 nicaragualaista, joten siirtolaisten määrä kasvoi 39 000 nicaragualaisella.

Tahti on kiihtyvä: viime vuoden alusta syyskuuhun mennessä siirtolaisten määrä lisääntyi 42 000 nicaragualaisella. Samana aikana 27 000 nicaragualaista karkotettiin tai käännytettiin rajalta. Arvelujen varaan jää, kuinka moni onnistui ylittämään rajan salaa.

Costa Rican viranomaiset nykyistä presidenttiä Abel Pachecoa myöten ovat viime vuoden aikana useaan otteeseen puhuneet nicaragualaisen siirtotyövoiman merkityksestä maan taloudelle. Pacheco totesi viime vuonna useaan otteeseen, niin kauan kuin Nicaraguan talous ei kohene, siirtolaisuus on hyväksyttävä osaksi maan todellisuutta.

Maan ulkoministeri Roberto Tovar sanoi syksyllä, että Costa Ricalla ei myöskään ole minkäänlaisia aseita estää siirtotyöläisten vyöryä maahan. Viime vuoden aikana maiden hallitukset ovatkin yhdessä pohtineet miten maiden raja-alueita tulisi kehittää siirtolaisuuden mukanaan tuomien ongelmien lievittämiseksi.Vuonna 2001 jo 14 prosentilla maassa syntyneistä lapsista oli nicaragualainen äiti. Kymmenen vuotta aiemmin luku oli neljä prosenttia. Nicaragualaisten kasvava määrä on lisännyt muun muassa siirtolaisille kohdistettujen sosiaalimenojen kasvua ja hallituksen ilmoituksen mukaan se viime vuonna nousi 27 miljoonaan dollariin. Maan terveyspalveluita käyttävistä kuusi prosenttia on siirtolaisia ja kouluissa on 34 000 nicaragualaislasta.

Riistopalkkoja laittomille tulijoille



Costa Rican tilastokeskuksen julkaisemien lukujen mukaan nicaragualaiset muodostavat 5,9 prosenttia työvoimasta. Heistä suurin osa työskentelee maanviljelyksessä, rakennuksilla, kotiapuna ja vartiointiliikkeissä. Kaksi jälkimmäistä ovat nostaneet suosiotaan viime vuosina.

Kaikilla aloilla nicaragualaissiirtolaisia käytetään myös raa'asti hyväksi ja erilaisia väärinkäytöksiä esiintyy. Paperittomille siirtolaisille maksetaan riistopalkkoja eikä heillä ole minkäänlaista pääsyä yhteiskunnallisten palveluiden piiriin.

Myös lapsityövoiman käyttö on yleistä, varsinkin kotiapuna. Epävirallisten lukujen mukaan maassa on 80 000 kotiapulaista ja heistä 60 prosenttia on nicaragualaisia. Määrä saattaa kuitenkin olla huomattavasti suurempi. Kotiapulaisista suuri osa hyvin nuoria, osa alaikäisiä tyttöjä ja moni heistä on maassa laittomasti. On tullut esiin kymmenittäin tapauksia, joissa heitä on kohdeltu epäinhimillisesti ja naisilta on vaadittu erilaisia palveluja. He ovat suostuneet vaatimuksiin, sillä muussa tapauksessa heidät on uhattu ilmiantaa maahanmuuttoviranomaisille.

Ministeri: "Tänne ei kannata tulla"



Costaricalainen sosiologi Carlos Sandóval ennustaa, että maahan on syntymässä yhteiskunnallisten palveluiden kriisi, sillä hallitus on jättänyt investoimatta niiden kehittämiseen jo vuosikausien ajan. Monet tavalliset costaricalaiset myös katsovat, että jonot terveyskeskuksissa ja ylisuuret luokat kouluissa ovat nicaragualaissiirtolaisten syytä.

Costa Rican talous myös taantui viime vuonna useiden mantereen maiden lailla ja maan yrittäjät ovat yrittäneet saada hallitusta toimimaan siirtolaisvirran saamiseksi aisoihin. Työpaikkoja ei ole enää aikaisempien vuosien lailla ja esimerkiksi kahvintuotannossa ne vähentyivät viime vuonna yli 5 000:lla. Maan työministeri Oviedo Pacheco totesi syksyllä eräässä haastattelussa, että "Nicaraguassa suunnitellaan edelleenkin massamuuttoja tänne. Jonkun täytyisi kertoa heille, että työmarkkinoillamme menee heikosti ja tänne ei kannata tulla."


Juttu on aiemmin julkaistu SASKin Työmaana maailma -lehdessä (maaliskuu 2003).