Uutinen

Cancun: Vesikysymys voi leimahtaa tuleen

Miljoonille kehitysmaiden asukkaille pääsy puhtaiden vesien äärelle on elämän ja kuoleman kysymys. WTO:n palvelusopimus uhkaa köyhien maiden vesihuoltoa.
Kimmo Lehtonen
11.9.2003

Yksi Maailman kauppajärjestö WTO:n sopimusjärjestelmään liittyvistä peruspilareista, maataloutta ja geeniperimää koskevien neuvottelujen ohella, on palveluiden kauppaa koskeva GATS-sopimus. Sopimukseen on tarkoitus sisällyttää ajan mittaan melkein kaikki palveluihin kuuluvat alat rakennusteollisuudesta terveyspalveluiden kautta vakuutuskauppaan.

Kehitysmaille on luvattiin jo vuonna 1995, että ennen varsinaisiin neuvotteluihin ryhtymistä palvelukaupan vapauttamisen seuraamuksista tehtäisiin perusteellinen tutkimus. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Siitä huolimatta nyt meneillään olevassa WTO:n Cancunin ministerikokousessa pyritään pääsemään palvelukauppaa koskevissa neuvotteluissa alkuun ja luomaan aikataulu jatkoneuvotteluille.

Kuva:Cancunin rantaa(Kuvaaja: Kimmo Lehtonen

Cancunin lomaparatiisissa riittää turisteille rantaviivaa, mutta hotellialueen ulkopuolella paikallisten asukkaiden vesihuolto on heikolla tolalla.



Heinrich Böll -säätiön pari sataa osallistujaa vetäneessä seminaarissa Cancunissa kansalaisjärjestöedustajat Meksikosta, Brasiliasta, Filippiineiltä, Yhdysvalloista ja Chilestä keskittyivät analysoimaan mahdollisen sopimuksen merkitystä kehitysmaiden vesivaroille.

Jo nyt olemassa olevien vesivarojen kauppaan ja niiden käyttöön liittyvien palveluiden vapaasta kilpailuttamisesta on seminaarin alustajien mukaan ainoastaan kielteisiä kokemuksia. Kaikki puhujat olivat yksimielisiä siitä lähtökohdasta, että perustavanlaatuisia, kaikille kansalaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten oikeutta juoma- ja käyttöveteen, koulutukseen, terveyteen ja energiaan ei voida alistaa vapaalle kaupankäynnille ja säätelemättömille yksityistämisprosesseille.

Cancunin vesihuolto varoittava esimerkki



Andres Barbeda meksikolaisesta CASIFOP-tutkimusjärjestöstä varoitti, että Meksiko voi vesikysymyksen kärjistyessä leimahtaa tuleen.

"Maallamme on merkittävät vesivarat ja niiden, kuten muidenkin luonnonvarojen kansallinen kontrolli on mitä tärkeintä. Vesivaroista lisäksi yli puolet sijaitsee Chiapasissa", hän muistutti viitaten samalla alueella jo nyt käynnissä olevaan konfliktiin hallituksen ja alueen intiaaniväestön välillä.

"Meksikossa operoi jo useita ylikansallisia yrityksiä, jotka ovat hallituksen kanssa tehdyn sopimuksen turvin ottaneet haltuunsa vesipalveluja useilla eri alueilla. Yksi esimerkki on tämä Cancun."

Meksikossa hallitus on puolustanut tie- ja vesipalvelujen antamista yksityiselle sektorille hyötynäkökulmilla, joista Barbedan mukaan ei ole saatu mitään näyttöä.

Kuluttaja maksaa - muttei päätä



Niin kutsutun BOT-järjestelmän (built, operate and transfer) pitäisi johtaa siihen, että yritykset rahoittaessaan kokonaan tai osittain ennen julkishallinnolle kuuluneita töitä lopulta voitot käärittyään jättävät hyväkuntoisen infrastruktuurin jälkeensä.

Filippiiniläinen Ana Maria Nemezo torpedoi BOT-järjestelmän kertomalla Manilan vesihuollon yksityistämisyrityksistä, joiden seurauksena erimielisyyksiä kansainvälisen vedenjakeluyhtiön ja hallituksen kesken setvitään nyt WTO:n kansainvälisessä riitojenselvittelyelimessä. Jos Filippiinien hallitus häviää kiistan, se joutuu korvaamaan Mayniland-yhtiölle 21 miljardia dollaria - jos käy toisinpäin, yhtiö maksaa hallitukselle viisi miljardia.

"Kaiken tuloksena hinnat nousivat, tehokkuus oli niin ja näin ja hallitus jäi ilman saataviaan yritykseltä", Nemezo summaa yksityistämishankkeen tulokset.

"Kuluttajat maksavat loppujen lopuksi koko laskun – vaikka he eivät saaneet missään vaiheessa olla mukana prosessissa."

Nemezon mukaan Manilan kokemus osoittaa, että vesivarojen kontrollin pysyminen valtion, kuntien ja kaupunkien käsissä on ainoa tae esimerkiksi hintojen pysymisestä jonkinlaisessa kontrollissa.

"Omistajuus pitää demokratisoida, ei monopolisoida. Kansalaisten tulee olla mukana päättämässä elintärkeiden toimintojen järjestelmästä."


Chiapasilaiset protestoivat Cancunissa

Kuva: Maanviljelijä Jorge Vasquez Aquilar. (Kuvaaja: Kimmo Lehtonen)
Maanviljelijä Jorge Vasquez Aquilar avaa limonaditölkin ja pyyhkii hikeä Feria Mexicana -näyttelytilan ulkopuolella kuumassa auringonpaisteessa. Hän tuli ystävänsä Juan Lopez Ruizin ja tuhansien muiden chiapasilaisten maanviljelijöiden ja intiaanien lailla marssimaan Cancunin kaduille, jotta maailma huomaisi heidän hätänsä.

Feria Mexicanaan ystävykset tulivat vierailulle, koska he yrittävät löytää siellä järjestetystä reilun kaupan tuottajaesittelystä kontaktin, jonka kautta he voisivat saada luomukahvinsa myytyä hiukan paremmalla hinnalla kuin tätä nykyä.

"Chiapas on jatkuvassa konfliktissa", Aquilar sanoo apeana. Hän laskeskelee, että alueelle on suunnitteilla tällä hetkellä 35-40 uutta vesivoimalaa. Alueen ihmisiä ei ole konsultoitu, kun maan hallitus on käynyt neuvotteluja vesiyhtiöiden kanssa suljettujen ovien takana.

"Kokemukset ovat meidän kannaltamme olleet katastrofaalisia. Valtavia maa-alueita jää vesialtaiden alle, menetämme viljelytuotteemme ja tuhansia ihmisiä joutuu evakkoon. Omilta kotikonnuiltamme ja historiallisilta mailtamme", hän sanoo hiljaisella äänellä ja auttaa Juania nostamaan painavan kahvisäkin harteilleen.

"Meillä on pitkä kävelymatka edessä", hän sanoo ja lähtee Juanin perässä kohti kadunvarren luksushotellien rivistöä.