Uutinen

Burman terveysolot surkeat jo ennen katastrofia

Sairaalahoito on "yksityistetty" - potilaiden täytyy maksaa jokaisesta toimenpiteestä. Myrsky pahensi tilannetta tuhoamalla lähes puolet terveyskeskuksista.
Marwaan Macan-Markar
26.5.2008

IPS –- Burman terveydenhuolto oli surkealla tolalla jo ennen hirmumyrskyä, koska sotilasjuntta käytti rahaa mieluummin 400 000 miehen armeijansa ylläpitämiseen kuin 54-miljoonaisen väestön hoitamiseen. Maan bruttokansantuotteesta kuluu 40 prosenttia sotilasmenoihin ja 0,3 prosenttia terveydenhuoltoon.

Maailman terveysjärjestö WHO on listannut maailman maat niiden terveysolojen mukaan. Pahnan pohjimmaisena sijalla 191 on afrikkalainen Sierra Leone ja heti seuraavana Burma.

Yli kolmannes Burman pikkulapsista on alipainoisia ja -ravittuja. Aasian maista tilanne on kehnompi vain sodan runtelemassa Afganistanissa. Myös tappavat taudit, kuten malaria, tuberkuloosi ja aids, leviävät Burmassa huolestuttavasti.

"Burman terveydenhuolto on mennyt alamäkeä yli kahden vuosikymmenen ajan", yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston epidemologian professori Chris Beyrer sanoo.

Omanlaistaan yksityistämistä

"Sairaalat ovat huonosti varustettuja, ja henkilökuntaa on liian vähän. Lääkäreille ja hoitajille maksetaan niin huonosti, että he perivät potilailta maksun käytännössä kaikista toimenpiteistä", hän jatkaa.

Beyrerin mukaan terveydenhuollon yksityistämisen aste on Burmassa kehitysmaiden huippua, koska potilaat joutuvat maksamaan kaikista palveluista.

"Järjestelmä ei toiminut edes ennen hirmumyrskyä", hän huomauttaa.

Näkemyksen vahvistaa burmalainen naislääkäri, joka työskenteli seitsemän vuotta Pyaponin yleisessä sairaalassa. Kaupunki sijaitsee Iravadijoen suistossa ja kärsi pahoin Nargis-myrskyssä.

Lääkärin mukaan satapaikkaisessa sairaalassa oli pulaa kaikesta: henkilökunta oli ylityöllistettyä ja toiminta alirahoitettua.

"Saimme vain kymmenen annosta penisilliiniä päivässä, vaikka sitä tarvitsevia avohoidon potilaita oli 190", kertoo nimettömänä esiintyvä 54-vuotias lääkäri, joka asuu nyt ulkomailla.

Kun vähintään 134 000 ihmistä tappaneesta myrskystä on reilut kaksi viikkoa ja avuntarvitsijoita miljoonia, lääkäri puntaroi kauhuissaan entisten kollegojensa tilannetta. "Eniten pelkään lasten puolesta", hän huokaa.

Myrsky tuhosi sairaaloita

Hirmumyrskyn jälkeen Burman terveydenhuolto on entistä ahtaammalla, sillä lähes puolet alueen terveyskeskuksista ja viidennes isommista sairaaloista on tuhoutunut.

"Useimmista sairaaloista on hävinnyt katto, ja monista on vesi poikki", WHO:n edustajana Thaimaassa toimiva tohtori Maureen Birmingham sanoo.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön (MSF) Burman ohjelmajohtaja Phillip Humphris kertoo, että Pyaponin sairaala on kärsinyt vakavia vahinkoja, mutta ottaa yhä potilaita vastaan.

"Bogalen kaupungin kymmenestä terveysasemasta yhdeksän ilmoitetaan tuhoutuneen. Henkilökunnan selviytymisestä tai olinpaikasta ei ole saatu tietoja", Humphris sanoo.

Burmassa vuodesta 1992 toiminut MSF on onnistunut viemään maahan lääkintätarvikkeita ja hoitamaan hirmumyrskyn uhreja 20 kohteessa Iravadijoen suistossa.

Humphris muistuttaa, että hirmumyrskystä fyysisiä ja henkisiä vammoja saaneita uhkaavat myös kulkutaudit ja aliravitsemus.

"Ripulit, hengitystieinfektiot ja malaria yleistyvät, ja ruokapula kiihdyttää niiden leviämistä", hän sanoo.

Breyerin mukaan täyteen ahdetuilla pakolaisleireillä vaanivat tuhkarokko ja denguekuume.

"Myös ruton puhkeamisen riski on olemassa, sillä sitä esiintyy Burman jyrsijöissä. Ne pyrkivät kuivalle maalle, jonne ihmisetkin kerääntyvät", hän jatkaa.

Burman sotilasjohto on rajoittanut ulkomaisten asiantuntijoiden maahanpääsyä ja avustustyötä, mutta kenraalit eivät itse luota kotimaiseen terveydenhuoltoon.

He lentävät hoidettaviksi vauraaseen Singaporeen, jossa esimerkiksi juntan 75-vuotiaalle johtajalle kenraali Than Shwelle tehtiin viime vuonna sydämen ohitusleikkaus.