Uutinen

Burman talous alamäessä vuosi suurprotestin jälkeen

Vuosi sitten Burmassa protestoitiin polttoaineiden hinnankorotusten vuoksi. Nyt talous on entistä pahemmassa jamassa, eikä sotilasjuntta salli kritiikkiä vieläkään.
Timo Kuronen
7.10.2008
TIMO KURONENBurma viljelyä

 

 

RANGOON - - Polttoaineiden raju hinnankorotus viime vuoden elokuussa käynnisti Burmassa laajat mielenosoitukset, joihin osallistui syyskuun lopulla jopa satatuhatta buddhalaismunkkia ja muuta kansalaista. Sotilasjuntta tukahdutti protestit verisesti: 31 ihmistä kuoli ja tuhansia kansalaisia pidätettiin.

Maahan odotettiin uusia mielenosoituksia suurprotestin vuosipäiväksi, mutta sotilaiden ja poliisien ylläpitämä tiukka kontrolli kaduilla piti munkit temppeleissään ja ihmiset kodeissaan. Demokratia-aktivistit eivät voineet juhlia edes 19 vuotta vankeudessa pidetyn 79-vuotiaan toimittajan Win Tinin vapauttamista.

Samaan aikaan Burman taloudellisten ja sosiaalisten olojen mittarit näyttävät miinusta. Yli kolmannes maan 50-miljoonaisesta väestöstä elää yhden dollarin köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi inflaatio laukkasi viime vuonna 37 prosentin vauhtia.

Tavallinen tehdastyöläinen hankkii kuukaudessa 30 000 kyatia eli noin 18 euroa ja valtion sairaalan lääkäri 55 euroa. Palkat riittävät nihkeästi, sillä ruoka kallistuu ja litra bensiiniä maksaa lähes euron. Talousongelmista kärsitään todennäköisesti vähiten maaseudulla, missä eletään lähes omavaraistaloudessa ja peltotyöt hoidetaan härkien ja vesipuhvelien avulla.

"Sekä minä että mieheni olemme lääkäreitä eikä meillä ole lapsia, mutta silti palkkamme ei riitä elinkustannuksiin", kertoo Mandalayn lähellä pienessä sairaalassa työskentelevä Toe. "Maamme talous on retuperällä, mutten voi syyttää siitä suoraan ketään."

Huonoa talouspolitiikkaa

Monet puhuvat Toeta suoremmin. Viime lokakuussa juntta karkotti maasta YK:n maajohtajan Charles Petrien, sillä hän arvosteli junttaa talouden huonosta hallinnasta, joka johti kansalaisten kärsimyksiin ja mielenosoituksiin.

Protestien aggressiivinen tukahduttaminen johti siihen, että Eurooppa ja Yhdysvallat tiukensivat taloussanktioitaan, jotka puolestaan ovat entisestään kuihduttaneet vientiteollisuutta ja lisänneet työttömyyttä ja turistikatoa.

Matkailijoiden määrä Burmassa on pudonnut vuodessa noin kymmenekseen entisestä. Matkailualalla työskentelevät ymmärtävät ulkomaalaisten pelon tulla maahan, mutta samalla he kertovat, että matkailu on ollut yksi harvoja talouden valopilkkuja. Heidän mukaansa pieniä hotelleja ja paikallisia palveluita suosimalla raha jäisi paikallisten ihmisten hyödyksi.

Maata johtavat kenraalit eivät itse elä kurjuudessa, sillä juntta on solminut rahakkaita öljyn ja maakaasun poraussopimuksia intialaisten, kiinalaisten, korealaisten ja thaimaalaisten yritysten kanssa. Myös burmalaista puutavaraa ja jalokiviä myydään etenkin aasialaisilla markkinoilla.

Burma-aktivistien mukaan juntta käyttää vain pienen osan luonnonvarojen myyntituloista infrastruktuurin ylläpitämiseen ja sosiaalipalveluihin.

Hirmumysky iski ruoka-aittaan

Maan talousahdinkoa pahensi entisestään hirmumyrsky Nargis, joka iski toukokuun alussa eteläiselle Irrawaddy-joen suistoalueelle surmaten jopa 139 000 ihmistä. YK:n mukaan puolisen miljoonaa perhettä menetti kotinsa ja aineelliset vahingot ovat lähes kolme miljardia euroa.

Ainakin 600 000 hehtaaria Burman parasta viljelymaata tuhoutui suolaveden mukana. YK:n Maailman ruokaohjelman mukaan kymmenesosa burmalaisista kärsi aliravitsemuksesta jo ennen Nargista.

Hallituksen välinpitämättömyyttä myrskytuhoista kuvastaa se, että se laski kansainväliset apujoukot tuhoalueelle vasta pari viikkoa myskyn jälkeen. Nyt Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön Aseanin ja YK:n yhteinen avustusoperaatio on päättymässä ja jälleenrakentamisessa auttavat burmalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden lisäksi suuret kansalaisjärjestöt, kuten Care, Save the Children ja World Vision.

"Myrsky on vaikuttanut kaikkien elämään, rahaa ei riitä muualle maahan. Katkeruus junttaa kohtaan lisääntyy, vaikka useimmat pysyvät oman turvallisuutensa vuoksi hiljaa", kertoi mandalaylainen buddhalaismunkki Naing elokuun lopulla. Tuolloin hän arveli munkkien lähtevän pian taas kaduille.