Uutinen

Budjettituki Tansanialle haastaa suomalaisjärjestöt

Tansanian kansalaisyhteiskunnan tulisi seurata kehitysyhteistyövarojen käyttöä terhakkaasti, koska niistä päätetään yhä useammin osana valtion budjettia eikä enää avunantajamaiden edustustoissa ja pääkaupungeissa, totesi Satu Santala Suomen Tansanian-suurlähetystöstä.
Pasi Nokelainen
16.6.2006

Satu Santala (Kuva: Esa Salminen)Lähetystöneuvos Satu Santala tapasi Tansaniassa toimivien suomalaisjärjestöjen edustajia Kepassa 14. kesäkuuta järjestetyssä tilaisuudessa. Kipinä uudenlaisen yhteistyön rakentamiseen Suomen kahdenvälistä apua koordinoivan suurlähetystön ja järjestöjen välille johtuu osittain kehitysyhteistyön kasvavasta trendistä: suorasta budjettituesta.

Tansania on yksi niistä kolmesta maasta, jolle Suomi antaa suoraa budjettitukea. Suoran tuen osuus on tänä vuonna noin 40 prosenttia Suomen kahdenvälisestä tuesta Tansanialle

"Pidämme sitä käyttökelpoisimpana tapana tukea Tansaniaa. Tansanian köyhyydenvähentämis- ja kasvustrategia on hyvä, ja hallinto on selvästi priorisoinut tärkeitä sektoreita, esimerkiksi opetusta", Santala sanoi.

Työtä riittää edelleen, sillä sosiaalista ja taloudellista kehitystä mittaavan inhimillisen kehityksen indeksissä Tansania on 177 maan joukossa sijalla 164. Santalan mukaan Tansania ei ole kuitenkaan jäänyt voivottelemaan valtavien kehityshaasteidensa kanssa, vaan on ottanut vahvasti ohjat omiin käsiinsä.

Osoituksena tahtotilasta hän pitää esimerkiksi sitä, että peruskoulun aloittavien osuus ikäluokasta oli noussut vuoteen 2004 mennessä 90 prosenttiin, kun vuonna 1990 vain kuusi kymmenestä lapsesta aloitti koulun.

"Myös hitaammin muuttuvissa terveysindikaattoreissa on havaittavissa muutoksia lyhyenkin ajan sisällä. Vuonna 1999 tuhannesta lapsesta 99 eli noin joka kymmenes kuoli ennen 5-vuotissyntymäpäiväänsä, nykyään enää 68."

Kenkälaatikkokirjapidosta atk-aikaan

Tansanian siirtyminen oman kehityksensä ohjaajaksi merkitsee muun muassa sitä, että Suomi on lopettamassa lähes pari vuosikymmentä jatkuneen suoran tuen Mtwaran ja Lindin maakunnille, jotka ovat jopa Tansanian standardeilla mitattuna erityisen köyhiä.

Omien kuntaprojektien sijaan Suomi tukee Tansanian virallisen valtionosuusjärjestelmän kehittämistä. Ohjelman tarkoituksena on luoda kansallinen järjestelmä köyhien kuntien avustamiseksi.

"Julkishallinnon menetelmät ovat parantuneet valtavasti. Kun aikaisemmin kirjanpito joissain ministeriössäkin saattoi olla kenkälaatikkotasolla, ensi vuonna on tarkoitus siirtyä tietokonepohjaiseen kirjanpitoon myös kunnissa", Santala kertoi.

Aikaisemmin lähes merkityksetön Tansania budjettiprosessi kaipaa nykyään tarkempaa huomiota osakseen. Tähän asti poliitikot ovat voineet olla mitä mieltä tahansa, koska rahojen käytöstä ovat päätetty esimerkiksi ulkomaiden suurlähetystöissä.

"Kansalaisjärjestöt voivat parhaimmillaan auttaa seuraamaan, miten julkisia varoja käytetään", Santala totesi ja jatkoi: "Tässä suomalaisten järjestöjen kumppaneilla voi olla merkittävä rooli."

Suomalaisilta järjestöiltä Santala toivoo, että nämä olisivat aktiivisia kaikilla tasoilla myös julkisen sektorin suuntaan yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen auttamisen lisäksi.

Tukea ja kansainvälisiä esimerkkejä tarvitaan eteenkin siksi, että kansalaisyhteiskunnan perinne on yksipuoluehallinnon perinteen omaavassa Tansaniassa vielä hauras. Ennen 1990-luvun alkua ei maassa juurikaan ollut kansalaisjärjestöjä.

"Kumppanien ei tarvitse olla aina järjestöjä, kyseeseen tulevat myös eri uskonnolliset yhteisöt, olivat ne sitten kristittyjä tai muslimeja", Santala painotti.

Tietoa Kepan koulutuksen annista Tansaniassa toimiville järjestöille extranetissä.