Kaivosalue Mereranin miehet ovat pahoillaan siitä, miten vähän tansaniitti-jalokivituloista käytetään paikallisten palvelujen rahoittamiseen. Tansanian mineraalien verotus voisi olla ratkaisu loppuunkin apuriippuvuuteen. ANGONETin Rudolf Filemon (oik.) keskustelee kaivosalueen asukkaiden kanssa.
Kuva:
Frank Mshana
ANGONET
Uutinen

Budjettituen merkitys vähenee Tansaniassa

Epäluottamus osapuolien välillä on kasvattanut hankemuotoista kehitysyhteistyötä Tansaniassa. Kansalaisyhteiskunta vaatii, että luonnonvarasektoria verotettaisiin enemmän, jotta apuriippuvuus vähenisi.
Topi Kanniainen Esa Salminen
6.2.2013

Suoran budjettituen merkitys kehitysavun työkalupakissa on alkuinnostuksen jälkeen viime vuosina osoittanut hiipumisen merkkejä. Tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi Tansania sai vuonna 2012 rahoittajiltaan budjettitukea enää 495 miljoonaa dollaria. Vielä vuonna 2009 luku oli 767 miljoonaa.

Vertailu on hieman vääristynyt, sillä vuonna 2009 Tansania sai poikkeuksellisen paljon budjettitukea muun muassa globaalin ruokakriisin vuoksi. Tästä huolimatta trendi on laskeva. Vuoden 2012 budjettituki vastasi 5,5 prosenttia maan budjetista.

Tansania ei ole yksin: myös esimerkiksi naapurimaa Mosambikissa budjettituki on vähentynyt.

Budjettituen painoarvon vähenemistä Tansaniassa selittää paikallisen Policy Forum -järjestöverkoston raportin mukaan pitkälti avunantajien luottamuksen puute vuoden 2008 suurien korruptioskandaalien jälkeen sekä köyhyyden vähentämisen riittämättömyys. Rahoittajat ovat siirtyneet hankemuotoiseen ja muuhun pirstaleisempaan kehitysapuun. Samalla Tansanian oma rahoitus esimerkiksi verojen kautta on kasvanut.

Selvityksen verkostolle on laatinut Kepan Tansanian-toimisto.

Kaivossektorin verotus kuntoon

Tansania on tukenut teollisuuteensa panostavia sijoittajia verohelpotuksilla. Policy Forumin raportissa huomautetaan, että verohelpotusten vähentäminen voisi kääntää Tansanian toistaiseksi alijäämäisen valtiontalouden ylijäämäiseksi. Etenkin kaivannaissektorin kunnollinen verotus voisi vähentää maan avuntarvetta merkittävästi.

Tansanian kansalaisyhteiskunta on aktivoitunut budjetin tulopuolen suhteen ja tarkastelee yhä enemmän juuri kaivossektorin ja suursijoittajien verotusta. Järjestöjen kattojärjestö TANGO innostaa muita järjestöjä kehitysyhteistyön rahoituskeskusteluun, ja Arushan alueen järjestöverkosto ANGONET tutkii alueella toimivien tansaniittikaivosten yritysvastuuta.

Policy Forumin budjettityöryhmä taas yrittää perustaa maan parlamenttiin budjettitoimistoa, josta kansanedustajat saisivat tietoa budjetin mahdollisista vaikutuksista ennen budjetin hyväksymistä.

Tansanialaisen The Citizen -lehden mukaan budjettituen vähenemistä on kritisoitu maassa siksi, että se vaikuttaa negatiivisesti valtiontalouteen. Lehden haastattelemat asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että pidemmällä aikavälillä riippuvuuden vähentäminen on tärkeää.

Suomella suurehko jalansija

Suurimmat budjettituen antajat Tansanialle ovat Maailmanpankki, Britannia ja Euroopan unioni, joiden osuus budjettituesta yhteensä on yli 60 prosenttia. Loppujen joukossa Suomi on kohtuullisen merkittävä toimija: Suomen 10 miljoonan euron budjettituki Tansanialle on samaa luokkaa kuin muidenkin avunantajien.

Suomen budjettituki Tansanialle on määrällisesti vähentynyt - vuonna 2011 se vielä oli 15 miljoonaa- ja sen osuus Suomen avusta on kaventunut muun avun kasvaessa. Suora budjettituki on kuitenkin Suomen Tansanian-maastrategian mukaan edelleen strategisesti tärkeä osa kehitysyhteistyötä Tansaniassa.

Budjettituki tarjoaa avunantajille tilaisuuden keskustella suoraan valtion kanssa pitkän linjan kehityskysymyksistä, ja sillä on Tansaniassa rahoitettu esimerkiksi terveys- ja koulutuspalveluja. Budjettituen pienentyessä avunantajien rooli ja sananvalta pienenevät.

Policy Forumin raportin mukaan budjettituki kuitenkin toimii kehityspoliittisena vaikuttajana vain silloin, kun vastaanottava hallitus on muutosten takana. Raportissa siteerataan tutkimuksia, joiden mukaan muutoksia ei voi ostaa, vaan tärkeintä on vastaanottajamaan sitoutuminen kehitykseen.

"Kysymys kuuluukin, onko Tansanialla poliittista tahtoa kääntää talouskasvu kansan enemmistön hyödyksi", raportissa todetaan.

Artikkelia on päivitetty 6.2. lisäämällä kuvatekstiin Filemonin nimi, sekä korjaamalla kuvaajan nimi.