Valtiovarainministeriön tänään julkaistu talousarvioesitys paljastaa, että kaikkein köyhimpien maiden tukemiseen käytetään aiempaa vähemmän kehitysyhteistyövaroja.
Kuva:
Kibae Park
UN Photo
Uutinen

Budjetti 2017: Kaikkein köyhimmille entistä vähemmän

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys ensi vuodelle paljastaa, että kaikkein köyhimpien maiden tukemiseen käytetään aiempaa vähemmän kehitysyhteistyövaroja.
Kirsi Koivuporras-Masuka
12.8.2016

Tänään julkaistu valtiovarainministeriön talousarvioesitys osoittaa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön noin 535 miljoonaa euroa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna. Kokonaisuudessaan kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 876,1 miljoonaa euroa, joka on noin 0,4 prosenttia bruttokansantulosta. Ongelmallista on kuitenkin se, että kaikkein köyhimpien maiden tukemiseen osoitetaan aiempaa vähemmän rahaa.

"Budjettiehdotuksen mukaan Suomen kehitysyhteistyöstä 0,15 prosenttia on menossa kaikkein köyhimmille maille. Suomi on sitoutunut ohjaamaan 0,2 prosentin osuuden bruttokansantulostaan köyhimpien maiden tukemiseen. Nyt tästä sitoumuksesta lipsutaan", kommentoi Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan asiantuntija Niina Mäki.

Valtiovarainministeriön ehdotus vahvistaa hallituksen leikkaukset ja suunnanmuutoksen kehityspolitiikassa. Yksityisen sektorin rooli korostuu ja suomalaisia yrityksiä houkutellaan mukaan kehitysyhteistyöhön. Yritykset toimivat kuitenkin harvemmin kaikkein köyhimmissä maissa.

Positiivista on kuitenkin se, että kehitysyhteistyöstä ei ole leikattu lisää, vaan kokonaissumma on hiukan noussut. Esimerkiksi monenkeskiseen sekä maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöhön on luvassa jonkin verran lisää rahaa. Toisaalta kehitysyhteistyön tiedotuksesta ja arvioinnista ollaan nipistämässä edelleen.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön osoitetaan saman verran, kuin vuonna 2016: 65 miljoonaa euroa, mikä on noin 12 prosenttia varsinaisen kehitysyhteistyön kokonaismäärärahoista. Kansalaisjärjestöjen tukea leikattiin rajusti vuonna 2015 eikä sitä nytkään korotettu, vaikka kehitysyhteistyöhön osoitettiin hiukan lisää rahaa.

”Tämä on selkeä arvovalinta. Olemme huolissamme siitä, että järjestöjen työ vaikeutuu entisestään. Lähes olemattomat myöntö- ja sopimusvaltuudet, joiden pohjalta kehitysyhteistyötä suunnitellaan tuleville vuosille vaarantavat toiminnan pitkäjänteisyyttä entisestään,” toteaa Mäki.

Positiivista on kuitenkin se, että järjestöille merkityksellinen viestintä- ja globaalikasvatustuki on mukana budjetissa.

Tärkeimmät tärpit budjetista 2017

  • Hallitus pitää edelleen pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
  • Tuki varsinaiselle kehitysyhteistyölle nousee hieman edellisvuoden 498 miljoonasta 535,2 miljoonaan euroon.
  • Kansalaisjärjestöjen rahoitus pysyy edellisvuoden budjetin 65 miljoonassa eurossa.
  • Myöntö- ja sopimusvaltuudet nousevat edellisvuoden 299 miljoonasta 365,8 miljoonaan euroon.
  • Kansalaisjärjestöjen osalta myöntö- ja sopimusvaltuuksia lasketaan viime vuoden 29 miljoonasta 3,7 miljoonaan euroon.
  • Korkotuki-instrumentin osuus myöntö- ja sopimusvaltuuksista on 15 miljoonaa euroa. Vuodelle 2017 instrumentille on budjetoitu 6,2 miljoonaa euroa.
  • Suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus menettävät reilut 200 000 euroa käyttösumman laskiessa reilusta viidestä miljoonasta 4,8 miljoonaan euroon.
  • Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus menettävät samoin 200 000 euroa käyttösumman laskiessa 2,3 miljoonasta 2,1 miljoonaan euroon.

Lue lisää