Uutinen

Britannian ja Ranskan valta uhattuna IMF-uudistuksessa

Virallisissa puheissa Britannia ja Ranska tukevat IMF:n muuttamista nykypäivän taloudellisia voimasuhteita vastaaviksi, mutta kulissien takana valtiot vastustavat uudistusesitystä, The Guardian -lehti kirjoittaa.
Sanna Jäppinen
13.4.2007

Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:aa halutaan uudistaa niin, että se heijastelisi paremmin nykyisen maailmantalouden voimasuhteita.

Rahaston jäsenmailla on yhtä paljon perusääniä, mutta ne muodostavat vain noin kaksi prosenttia kaikista äänistä. Valtaosa äänivallasta perustuu kiintiöääniin, jotka suhteutetaan maan talouden kokoon, rakenteeseen ja resursseihin. Uudistuksissa on tarkoitus sekä lisätä perusääniä että muokata kiintiöäänten laskukaavaa.

Nykyään suurinta valtaa IMF:ssä käyttävät Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa ja Japani, joilla on mahdollisuus saada omia edustajia johtokuntaan. Kiintiöäänten jakamista ehdotetaan muutettavaksi niin, että bruttokansantulo mukautetaan maailmanlaajuisiin hintoihin ja ostovoimaan, ja näin kasvatettaisiiin nousevien kehitysmaiden roolia.

Yhdysvaltain tukemien uudistuskaavailujen perusteella todennäköisesti joko Britannia tai Ranska menettäisi paikkansa Kiinan noustessa viiden kärkimaan joukkoon, The Guardian kirjoittaa.

Lehden lähteiden mukaan kulissien takana Britannia ja Ranska haluavat vakaasti pitää kiinni etuoikeutetusta asemastaan, vaikka virallisissa puheissa löytyy tukea valuuttarahaston modernisoimiselle.

Kansainvälisten rahoituslaitosten toimintaa seuraava Bretton Woods Project -asiantuntijaryhmä kritisoi nihkeää asennetta.

"Olemme pettyneitä siihen, että puheissa korostetaan kehitysmaiden ja alhaisen tulotason maiden äänien osuuden kasvattamista, mutta käytännössä Britannia hallitus näyttää vastustavan jokaista liikettä, joka toisi muutoksia rahaston äänioikeuksiin", Peter Chowla totesi The Guardianin mukaan.

Bretton Woods Project on ehdottanut IMF:n uudistamista niin, että kaikessa päätöksenteossa käytettäisiin kahden enemmistön järjestelmää: toinen perustuisi ääni per maa -ajatukseen ja toinen taloudellisin perustein laskettuihin kiintiöihin, asiantuntijaryhmän verkkosivuilla kerrotaan.

Lisää tietoa aiheesta