Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Britanniaa kiitellään omistustietojen avaamisesta, aloitteessa porsaanreikiä

Brittiyhtiöiden suurimmat omistajat löytyvät maan hallituksen mukaan jatkossa julkisesta rekisteristä. Edellytyksenä kuitenkin on, että yhtiöt jättäisivät viranomaisille lakisääteisen tilinpäätöksen. Viidesosa jättää sen tekemättä.
Matti Ylönen
24.4.2014

"Hienoja uutisia! Britannian hallitus vaatii tietoja yhtiöiden omistajista ja vallankäyttäjistä", riemuitsi One-kehitysjärjestön yhdysvaltalainen asiantuntija Joseph Kraus järjestön blogissa 21. huhtikuuta. One on U2-yhtyeen Bonon perustama kehitysjärjestö.

Krausin mukaan Britanniasta tulee ensimmäinen maa maailmassa, joka vaatii yhtiöiltä näin laajaa julkisuutta omistajistaan.

Monen sijoittajan henkilöllisyys jää kuitenkin edelleen piiloon.

"Britannian aloitteessa on kysymys suurimpien omistajien rekisteröinnissä. Kriteerinä on 25 prosentin omistusosuus tai määräysvalta yrityksessä", valottaa valtiovarainministeriön yksikön päällikkö Tuija Taos asiaa. Näiden pääomistajien henkilötiedot halutaan Britanniassa julkisuuteen.

Aloite eroaa Taoksen mukaan esimerkiksi suomalaisesta pörssiyhtiöiden omistusten julkisuudesta. Suomessa kaikki suomalaisten osakeomistukset suomalaisyhtiöissä ovat lähtökohtaisesti julkisia viranomaisille ja suurelle yleisölle riippumatta omistusosuuden suuruudesta.

Ulkomaalaiset omistajat sijoittavat suomalaisiin osakkeisiin välikäsinä toimivien pankkien kautta, jolloin yleisöjulkisuus ei toteudu. Myös suomalaiset hyödyntävät tutkimusten mukaan tätä järjestelyä laittomasti. Menettelyä kutsutaan hallintarekisteröinniksi.

Ristiriitainen vastaanotto

Kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden vastaanotto Britannian uudistukselle on ollut ristiriitainen. Yritystoiminnan avoimuuden puolesta kampanjoiva Global Witness -järjestö suhtautui päätökseen Onen tavoin myönteisesti.

"Ehdotettu malli toimii, ja todelliset omistajat saadaan selville. Hallitus ansaitsee kehut. Britannia siirtyy avoimuustaistelun eturintamaan", totesi Global Witnessin rahanpesun ja korruption vastaista kampanjaa vetävä Rober Palmer järjestön blogissa.

Global Witness, One ja monet muut kehitysjärjestöt ovat kampanjoineet omistusten julkisuuden puolesta, jotta yritysten veronkierto ja esimerkiksi diktaattorien rahansiirrot saataisiin julkisuuteen.

Tax Justice Networkin asiantuntija, kirjanpitäjä Richard Murphy on kuitenkin täysin eri mieltä. Hän pitää uudistusta koreiluna, joka ei todellisuudessa muuta mitään.

"Yhtiöiden pitäisi lain mukaan toimittaa rekisteriviranomaisille tilinpäätös, mutta jopa viidennes yrityksistä jätti vuonna 2011 tekemäni tutkimuksen mukaan sen toimittamatta. Tästä ei yleensä seuraa yrityksille mitään sanktioita", Murphy toteaa.

Murphy muistuttaa blogissaan Britannian työväenpuolueen kansanedustajan Michael Meacherin vuonna 2013 jättämästä lakialoitteesta, joka olisi velvoittanut pankkeja toimittamaan rekisteriviranomaisille tiedot yhtiöiden omistajista.

Lähes kaikilla brittiläisillä yrityksillä on brittiläinen pankkitili, ja pankkien pitää Murphyn mukaan jo nyt selvittää yhtiöiden todelliset edunsaajat. Tämä tieto ei nykyisellään kulje pankeista viranomaisille.

"Hallitus ja konservatiivipuolueen takapenkkiläiset vastustivat raivokkaasti tätä aloitetta", kertoo Murphy. Aloite perustui Murphyn laatimaan tekstiin.

Pankit vieroksuivat uutta velvoitetta etenkin sen aiheuttamien kustannusten vuoksi. Nämä olisi kuitenkin voitu Murphyn mukaan kompensoida pankeille moninkertaisesti nostamalla tilinpäätösmaksu 13 punnasta 30 puntaan.

Myös Essexin yliopiston laskentatoimen professori Prem Sikka kritisoi uudistusta The Conversation –sivustolla. Sikka muistuttaa muun muassa siitä, että yhtiöiden johtajista vain yhden täytyy Britanniassa olla ihminen. Muut johtajat voivat olla yrityksiä, jotka voidaan rekisteröidä veroparatiisien salaisuuslakien taakse.

Rahanpesudirektiivi laajentaa julkisuutta, mutta vain viranomaisille

Britannian päätöksen taustalla ovat osin kansainväliset trendit. Vuoden 2013 G8-maaryhmän kokouksessa Irlannissa Britannia ja muut ryhmän jäsenvaltiot linjasivat tekevänsä työtä yhtiöiden ja muiden sijoitusmuotojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

Kokouksen loppuasiakirjassa kannettiin erityisesti huolta pöytälaatikkoyhtiöiden käytöstä veronkiertoon ja korruptioon.

Euroopan unionissa viimeistellään puolestaan rahanpesudirektiivin uudistusta, jolla pyritään myös tuomaan lisää julkisuutta omistusrakenteisiin. Valtiovarainministeriön Tuija Taoksen mukaan direktiiviuudistus ei valmistu vielä nykyisen europarlamentin kauden aikana.

Rahanpesudirektiivin muutos ei tosin lisää yleisöjulkisuutta, vaan sillä pyritään takaamaan viranomaisille pääsy omistustietoihin.

Myös G8-maaryhmää laajempi G20-ryhmä on ottanut julkilausumissaan useita kertoja kantaa salaisuuslakien poistamiseksi.