Vladimir Putin, Narendra Modi, Dilma Rousseff, Xi Jinping ja Jacob Zuma allekirjoittivat heinäkuussa Brasiliassa sopimuksen, joka synnyttää Uuden kehityspankin.
Kuva:
Roberto Stuckert Filho
Uutinen

BRICS-maiden uusi kehityspankki aloittaa 2016

Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan perustama rahoituslaitos haluaa olla demokraattinen vaihtoehto Maailmanpankille ja IMF:lle.
Jukka Aronen
8.8.2014

Niin sanottujen BRICS-maiden omasta kehityspankista on huhuiltu jo parin vuoden ajan, ja vihdoin heinäkuussa Brasiliassa allekirjoitettiin sopimus, joka synnyttää yhden maailman suurimmista kehitystoimijoista.

Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan (BRICS) perustama uusi pankki on nimetty yksinkertaisesti Uudeksi kehityspankiksi (The New Development Bank, NDB).

NDB:n tavoitteena on ainakin aluksi toimia rahoittajana viiden suuren perustajamaan kehityshankkeille, mutta jatkossa toiminta-alue tulee kattamaan koko globaalin etelän. Jo nyt Etelä-Afrikkaan perustetaan alueellinen toimisto.

Pankin suuruudesta kertoo viiden perustajamaan koko. Niiden yhteenlaskettu väestömäärä on 2,8 miljardia eli noin 40 prosenttia maailman väestöstä, ja ne vastaavat noin neljäsosasta maapallon bruttokansantuotteesta ja melkein puolesta viime vuosikymmenen talouskasvusta.

NDB:n alkupääoma on 50 miljardia dollaria (jota kasvatetaan pikkuhiljaa sataan miljardiin), ja se aikoo vuodesta 2016 lähtien lainata jopa 34 miljardia dollaria vuosittain kehityshankkeisiin.

Summa hätyyttelee suurimpia kehitysrahoittajia. The Economist -lehden mukaan Maailmanpankki jakoi lainoja viime vuonna lähes 53 miljardin dollarin edestä, mutta sekin kalpeni brasilialaisen BNDESin (88 miljardia) ja kiinalaisen CDB:n (240 miljardia) rinnalla.

Valtio ja ääni -periaate

NDB poikkeaa Maailmanpankista ja IMF:stä perusperiaatteiltaan. Jälkimmäiset ovat toisen maailmansodan jälkeen perustettuja, tänä vuonna 70 vuotta täyttäviä instituutioita, joiden valta jakautuu yhä epätasaisesti dollari ja ääni -periaatteella ja joiden rakenteellisiin muutoksiin Yhdysvalloilla on veto-oikeus.

NDB:ssä sen sijaan kaikilla jäsenillä on yksi ääni, ja päätökset tehdään enemmistöperiaatteella. Pankkiin voidaan hyväksyä uusia jäseniä, mutta sääntöjen mukaan perustajajäsenten pääoma ei voi pudota alle 55 prosentin. Potentiaalisia tulijoita voisivat olla esimerkiksi Meksiko, Turkki ja Iran.

Pankilla on myös Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää kaukaisesti muistuttava elimensä, jonka tarkoituksena on auttaa tilapäisiin rahoitusvaikeuksiin joutuneita maita. Erillinen sadan miljardin dollarin hätävaranto ja nippu kahdenvälisiä avustussopimuksia antaa lisää joustovaraa nousevien talouksien kansalliseen rahapolitiikkaan ja toimintaan globaaleilla rahoitusmarkkinoilla.

Globaalia demokratiaa?

Aasian geopolitiikkaan erikoistuneen filippiiniläisen Richard Javad Heydarianin mukaan Uusi kehityspankki on seurausta uudenlaisesta maailmanjärjestyksestä.

Muutokset alkoivat jo vuosina 2007-2008, kun läntinen maailma ajautui syvään lamaan. Yhdysvallat halusi laajempaa konsensusta globaalin talouden ohjaamisesta ja syrjäytti pienen G8-ryhmän G20-ryhmällä, jossa ovat edustettuina myös nousevat taloudet.

G20-ryhmä nousikin merkittäväksi kehitysrahoituksen koordinaatioelimeksi, mutta Maailmanpankki ja IMF, jotka toteuttavat käytännön työn, eivät ole halunneet uudistua. Yhdysvallat ja EU jakavat yhä niiden johtajapaikat keskenään, ja Yhdysvallat estää vetollaan äänestysjärjestelmän muuttamisen demokraattisemmaksi.

Kiinalla on ollut lännen hallitsemissa rahoituslaitoksissa sama määrä ääniä (IMF:ssä alle neljä prosenttia ja Maailmanpankin IBRD:ssä hieman yli viisi prosenttia), kuin yksittäisillä eurooppalaisilla valtioilla, mikä ei ole vastannut idän suurvallan statusta.

Tästäkin syystä on helppo kuvitella, että kehitysmaiden oman pankin perustaminen palvelee ennen kaikkea Kiinan poliittisia tarkoitusperiä. Se on uuden pankin suurin rahoittaja, ja myös päämaja perustetaan Shanghaihin.

Epätasapainoinen BRICS

Kiina on ollut kuitenkin varovainen uuden pankin sääntöjä luotaessa. Se ei ole halunnut erikoisasemaa, vaan näyttäytyy yhtenä nousevana taloutena muiden joukossa, vaikka onkin neljän tuhannen miljardin dollarin valuuttavarantojensa takia vauraampi kuin muut kehityspankin perustajat yhteensä

Richard Javad Heydarian arvioi Al Jazeraan sivuilla, että käytännössä Kiinalla tulee kuitenkin olemaan pankin sisällä suuri sananvalta kehityshankkeiden rahoituksessa, jopa eräänlainen veto-oikeus.

Heydarian näkeekin ironiaa siinä, että epädemokraattista globaalia taloushallintaa yritetään demokratisoida ja vakauttaa nimenomaan sisäisesti epätasapainossa olevan BRICS-pankin avulla.

Vasta tulevat vuodet näyttävät, kestääkö hyvin erilaisista lähtökohdista ponnistavien nousevien talouksien hauras liitto vai putoaako pankki lopulta Kiinan syliin.