Kuvan galliumia käytetään aurinkopaneelien tuotannossa. Sitä valmistetaan pääasiassa Kiinassa.
Kuva:
Wikimedia Commons
Uutinen

BRICS-maat hyötyvät vihreän teknologian yleistymisestä

Ilmastokamppailun vanavedessä tulevien uusien älykkäiden järjestelmien rakentamiseen tarvitaan paljon harvinaisia raaka-aineita, joita löytyy eniten BRICS-maista.
Jukka Aronen
16.4.2015

Uusiutuva sähkö on jo ohittanut fossiilisen. Näin todettiin viime tiistaina Bloombergin järjestämässä sijoittajakokouksessa New Yorkissa.

Käännös tapahtui jo vuonna 2013, kun planeetan uudesta sähköntuotantokapasiteetista yli puolet, 143 gigawattia, tuli uusiutuvista energianlähteistä. Uusia fossiilisia lähteitä, kuten hiilellä toimivia sähkölaitoksia, otettiin samaan aikaan käyttöön "vain" 141 gigawattia.

Ennusteiden mukaan jo vuonna 2030 uusiutuvien ylivoima tulee olemaan yli nelinkertainen.

Aurinkoenergialla tuotettu sähkö vastaa nyt vain prosentista koko sähköntuotannosta, mutta Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan se tulee nousemaan suurimmaksi yksittäiseksi lähteeksi vuoteen 2050 mennessä.

Harvinaisten metallien kysyntä kasvaa

Tuulivoiman ja aurinkoenergian yleistyminen muuttaa kansainvälisiä tuotantoketjuja, kirjoittaa yhdysvaltalainen Stratfor.

Uusiutuvan energian ja ilmastokamppailun ympärille tulee pian kytkeytymään kokonainen ekosysteemi uusia laitteita ja tuotantomalleja, kuten sähköautoja, vety- ja polttokennoteknologiaa, älykästä led-valaistusta, makean veden valmistamista merivedestä, kaksisuuntaisia sähköverkkoja, maalämpöä ja hiilidioksidin talteenottoa.

Ja kaikkia edellä mainittuja yhdistää se, että niiden valmistamisessa tarvitaan erityisen paljon harvinaisia raaka-aineita, pääasiassa metalleja.

Näitä lähitulevaisuuden himottuja (ja vaikeasti lausuttavia) raaka-aineita ovat esimerkiksi dysprosium, litium, grafiitti, telluuri, neodyymi, praseodyymi, indium, platina ja koboltti.

BRICS-maat hyötyvät

Euroopan unioni pitää listaa kaikista sen kannalta kriittisistä raaka-aineista. Komission mukaan unionin alueella on alle yhdeksän prosenttia kaikkein tärkeimmistä metalleista ja kumista.

Jos EU kuuluu uuden raaka-ainepelin häviäjiin, suurin voittaja on Kiina. Sillä on ehdottomasti laajimmat varannot niin sanottuja harvinaisia metalleja.

Kiina on pitkään kieltänyt metallien maastaviennin. Tämän vuoden alkupuolella se joutui kuitenkin vapauttamaan vientiään Maailman kauppajärjestön WTO:n vaatimuksesta.

Kiina kuuluu niin sanottuihin BRICS-maihin, ja myös muut ryhmän maat (Brasilia, Venäjä, Intia ja Etelä-Afrikka) saavat suuria hyötyjä vihreän teknologian yleistymisestä.

Tilastojen mukaan harvinaisten metalllien suurimpia omistajamaita ovat Kiinan lisäksi Yhdysvallat, Brasilia, Etelä-Afrikka, Venäjä, Kongon demokraattinen tasavalta, Turkki ja Intia.

Esimerkiksi sähköautojen tuotannossa tarvittavaa luonnongrafiittia tuottavat eniten Kiina, Intia ja Brasilia ja kobolttia Kongo, Kiina, Venäjä ja Sambia.

Tuulivoiman kannalta oleellisia raaka-aineita ovat dysprosium ja praseodyymi, ja aurinkoenergia nojaa tällä hetkellä galliumiin ja telluuriin. Kiina johtaa kolmen ensimmäisen tuotantoa ja tuottaa jopa 99 prosenttia maailman dysprosiumista. Yhdysvallat puolestaan on suurin telluurin tuottaja.

Jos katsotaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen, harvinaiset materiaalit tulevat pikkuhiljaa vaihtumaan tavallisempiin ja halvempiin vaihtoehtoihin, mikä tulee aikanaan muuttamaan tuotannon valtasuhteita jälleen kerran, ennustaa Stratfor.