Uutinen

Brasiliasta uudenlaisen kehityksen airut

Brasilian on vallannut uudenlainen toivon, solidaarisuuden ja kansallisen eteenpäinmenon henki. Maan talouden keskus Sao Paulo kihisee halua luoda kehitysmalli, joka eroaa ratkaisevasti kansainvälisten luottolaitosten tarjoamasta kaavasta.
Hazel Henderson
18.2.2003

Brasilian talous on maailman kahdeksanneksi suurin. Maa on siten tärkeä kansainvälinen toimija, jonka merkitys voi kasvaa samaan tapaan kuin aiemmin Kiinan. Uudenlaista kansallista kirjanpitoa - kestävän kehityksen ja elämänlaadun sekä eettisen yritystoiminnan mittaamista - pohditaan lokakuussa Brasiliassa järjestettävässä laajassa kansainvälisessä konferenssissa. Paikalle odotetaan tilastotieteilijöitä ja lukuisien muiden tieteenalojen edustajia eri puolilta maailmaa.

Tavoitteena on määritellä Brasilian sosiaalinen ja ekologinen pääoma. Lisäksi maa aikoo tehdä samoin kuin Yhdysvallat vuodesta 1996 alkaen: lisätä varallisuuteensa julkisin varoin rakennetut kohteet. Se tasoittaa valtion velan osuutta Brasilian budjetissa samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa, jonka budjettiylijäämä kasvoi kolmanneksen vuosina 1996-2000.

Brasilialla on toki ongelmiakin: väestö on koulutettava tietoyhteiskunnan vaatimalle tasolle, työpaikkoja ja elinkeinoja on luotava lisää, valtava kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kurottava umpeen ja talous järjestettävä uuteen uskoon.

Vuoden alusta Brasiliaa johtanut presidentti Inácio Lula da Silvan hallitus etsii ongelmiin ratkaisuja uudenlaisesta ajattelusta ja luovuudesta. Eri tahot opetusministeriöstä johtaviin tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin ovat omaksumassa uusia kestävän kehityksen malleja.

Pieni on kaunista



Ernst Friedrich Schumacherin 1970-luvulla Pieni on kaunista -kirjassaan esittämä visio terveestä ja kotikutoisesta taloudesta, joka kunnioittaa ihmistä ja luontoa, kukoistaa Brasiliassa.

Uudessa mallissa halutaan panostaa inhimillisiin ja älyllisiin voimavaroihin unohtamatta kuitenkaan perinteisen teollisuuden kasvattamista ja talouden uusien kestävien alojen edelleenkehittämistä. Niihin kuuluvat puhtaat ja uusiutuvat energianlähteet (vesivoimalla tuotetaan jo suurin osa sähköstä), tehokas kuljetus ja infrastruktuuri, saastuttamaton teknologia, kaupunkisuunnittelu ja uudet keksinnöt vanhoilla teollisuudenaloilla.

Eurooppalaisten siirtolaisten vuosisatojen ajan suosimat Brasilian eteläiset osavaltiot Rio Grande do Sul, Parana ja Santa Catarina ovat herättäneet henkiin kukoistavan perheyrityskulttuurin. Pienet ja keskisuuret yritykset tarjoavat runsaasti työpaikkoja ja luovat osaltaan sitä miellyttävää ilmapiiriä, joka on tehnyt Porto Alegresta, Curitibasta ja Florianopolisista kaupunkisuunnittelijoiden mekkoja.

Keskustelu kehityksen uudesta suunnasta alkoi ensimmäisessä Maailman sosiaalifoorumissa Brasilian Porto Alegressa 2000. Pakonomaisella yksityistämisellä ja markkinoiden globalisoinnilla ylikansallisten yhtiöiden toiveiden mukaan katsotaan aiheutetun valtavasti vahinkoa yhteiskunnalle ja luonnonvaroille. Kansainvälisten luottolaitosten kritisoidaan keskittyvän vain rahassa mitattaviin asioihin, kuten valtion kykyyn hoitaa ulkomaista velkaansa ja bruttokansantuotteen kasvuun. Kummallakin voi olla sosiaalisesti ja ekologisesti hyvin tuhoisia vaikutuksia.

Nyt uudesta mallista puhuvat Brasiliassa niin liike-elämä, hallitus, kansalaisjärjestöt kuin tiedotusvälineetkin.

Sattumalta Brasilia - Rio de Janeiro - oli myös vuoden 1992 YK:n ympäristöasoiden huippukokouksen tapahtumapaikkana. Siellä 170 valtiota allekirjoitti Agenda 21 -sopimuksen, jonka tarkoituksena on korjata kansantalouden tilastot vastaamaan todellisuutta. Mukaan otetaan rahan ohella ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja inhimillinen pääoma.


Hazel Henderson on kehitystutkija, jolta on viimeksi julkaistu teos Beyond Globalisation.