Uutinen

Brasilian maauudistus etenee kangerrellen

Brasilian vasemmistolaisen hallituksen mukaan ennätysmäärä maattomia talonpoikia sai oman maapalstan vuonna 2005. Kansalaisjärjestöt puolestaan väittävät, ettei maauudistus ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.
Mario Osava
27.12.2005

IPS -- Neljänkymmenenviiden kansalaisjärjestön muodostaman foorumin mukaan presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan hallinto on asuttanut paljon luvattua pienemmän määrän perheitä, eikä hallitus ole puuttunut maanomistuksen keskittymiseen harvoille tai tukenut perheviljelmien laajentumista.

Maatalouden kehittämisen varaministeri Guilherme Cassel sanoo puolestaan, että "2005 oli paras maauudistuksen vuosi Brasilian historiassa". Cassel kertoo, että tammikuun alusta joulunalusviikkoon mennessä 115 000 perhettä on saanut oman maapalstan.

Brasilian vaikutusvaltaisen Maattomien työläisten liikkeen (MST) johtajistoon kuuluva Joao Pedro Stédile sanoo kuitenkin hallituksen käytävän samoja hämäyskeinoja kuin edellinenkin hallitus. Se on laskenut mukaan ne perheet, jotka on asutettu jo aikaisemmin, mutta jotka ovat saaneet paperit vuonna 2005 sekä ne perheet, jotka ovat tulleet maapalstansa hylänneiden tilalle.

Stédilen mukaan suuri osa uusista maanviljelijöistä asuu Amazonin viidakon eristyneillä alueilla surkeissa oloissa ja on kykenemättömiä tuottamaan tai myymään viljaa.

Hän lisää, että hallituksen ja MST:n toukokuussa tekemän sopimuksen pääkohtia ei ole noudatettu.

MST:n mukaan sen ylläpitämissä leireissä asuu 140 000 perhettä odottamassa, että heille osoitettaisiin maapalsta. Casselin mukaan leireiltä asutettiin 20 000 perhettä ja todellinen leireillä asuvien määrä on 70 000 perhettä.

"Hallitus ei tue tarpeeksi perheviljelmiä"

Niin kuin muuallakin Latinalaisessa Amerikassa Brasiliassa maaseutua hallitsevat "latifundiot", suurtilat. Katolisen kirkon mukaan 50 000 maanomistajaa omistaa puolet maatalousmaasta tässä 184 miljoonan asukkaan maassa.

Presidentti Lula da Silva lupasi nopeampaa ja tehokkaampaa maauudistusta astuessaan valtaan tammikuussa 2003. Luvassa oli maata sekä kunnolliset elin- ja tuotanto-olot 400 000 perheelle.

Kahden ensimmäisen vuoden aikana asutettiin kansallisen asutus- ja maauudistustoimiston mukaan 117 555 perhettä. Jos vuoden 2005 tavoite saavutettiin niin kuin Cassel väittää, jää vuodelle 2006 asutettaviksi 160 000 perhettä. Se tulee olemaan suuri ponnistus.

Edellisen presidentin Fernando Henrique Cardoson kahdeksanvuotisella valtakaudella asutettiin virallisten tietojen mukaan 524 000 perhettä. MST pitää lukua liioiteltuna.

Stédilen mukaan hallitus on epäonnistunut todellisen maauudistuksen toteuttamisessa. Se suosii vientiin suuntautuvaa agribisnestä, monikansallisia yrityksiä ja yhden lajikkeen viljelyyn perustuvaa monokulttuuria.

Brasilian maaseudulla vallitsee konflikti vientiin suuntautuvan, koneistetun agribisneksen ja työvoimavaltaisten perheviljelmien välillä, jotka tuottavat ruokaa kotimaan markkinoille.

Casselin mukaan on "mieletöntä" epäillä hallituksen ilmoittamaa asutettujen määrää, sillä kaikista perheistä on henkilötiedot ja ne on luovutettu myös MST:n ja muiden kansanliikkeiden käyttöön.

MST arvostelee sitä, että 40 prosenttia perheistä on asutettu Brasilian pohjoisosiin Amazonin viidakkoon erittäin vaikeisiin oloihin. Cassel puolusteli tätä sanoen, että siellä on eniten valtion maata ja näin se on paremmassa käytössä kuin jättämällä se suurtilallisten vallattavaksi. Brasilian suurtilallisilla on tapana vallata valtion maata ja väittää sitä omakseen.

Jotta maata voitaisiin pakkolunastaa paremmilta alueilta, ensin olisi uudistettava vuonna 1975 laaditut kriteerit, joiden mukaan maa määritellään hyödyntämättömäksi.

MST on arvostellut hallitusta siitä, ettei se tue tarpeeksi perheviljelmiä. Tähän Cassel toteaa perheviljelmille myönnettyjen edullisten lainojen lähes nelinkertaistuneen. Vuonna 2002 lainoja myönnettiin 2,3 miljardia realia (845 miljoonaa euroa), vuonna 2005 jo yhdeksän miljardia realia (3,3 miljardia euroa).

Stédilen mukaan hallituksen toimiin tyytymätön MST ja muut kansanliikkeet suunnittelevat joukkotoimintaa vuonna 2006 maauudistuksen jouduttamiseksi.