Uutinen

Brasilian intiaanien taistelu maasta jatkuu

Tilanomistajat vastustavat valtauksia, vaikka alkuperäisasukkailla on
perustuslaki puolellaan
Mario Osava
25.2.2008

IPS -- Tuhannet Brasilian intiaanit elävät aliravittuina tilapäisleireissä eikä heidän ajoittain väkivaltaisia muotoja saavalle kamppailulleen maasta näy loppua.

Ongelma on erityisen kärjistynyt Mato Grosso do Sulin osavaltiossa, jossa sekä guaranít että yleensä maltillisina tunnetut terenat ovat vallanneet itselleen esi-isiensä maita.

"Emme me ole intiaaneja vastaan, mutta he eivät voi laajentaa alueitaan valtaamalla toisille kuuluvia maita", osavaltion maanviljelijöiden liiton sihteeri Dacio Queiroz sanoo.

Intiaanit vetoavat vuonna 1988 säädettyyn perustuslakiin, joka lupaa heille oikeuden perinteisiin asuinalueisiinsa. Alkuperäisasukkaiden mukaan viime vuosikymmenien nopea väestönkasvu ei ole jättänyt heille muuta vaihtoehtoa kuin maanvaltaukset.

Pieniä myönnytyksiä, suuria toiveita

Terena-intiaani Zacarias Rodrígues, 50, ryhtyi vuonna 2005 johtamaan maanvaltausta sen jälkeen, kun nuorimmalle hänen 12 sisaruksestaan ei enää riittänyt peltoa viljeltäväksi. Rodríguesilla itsellään on neljä lasta ja kaksi lastenlasta.

Valtaajien pystyttämään leiriin tuli aluksi 120 perhettä, mutta määrä on pudonnut puoleen sähkön, veden ja koulun puuttumisen vuoksi, Rodrígues sanoo. Alussa tilanomistaja ahdisteli valtaajia öisellä ammuskelulla.

Valtaus laajensi Mirandan kunnassa elävien 6 000 terena-intiaanin elintilaa yli tuhannella hehtaarilla. Heimo kuitenkin vaatii itselleen perustuslain nojalla yli 36 000 hehtaarin alaa, joka on antropologien mukaan kuulunut sille.

Guarani-intiaanit kovilla

Paraguayn rajalla sijaitsevan Antonio Joãon kunnan guaraní-intiaaneilla on vielä kovempia kokemuksia. He ovat järjestäneet neljä maanvaltausta vuoden 1998 jälkeen, mutta joutuneet vetäytymään tuomioistuimen määräyksestä.

Maanomistajat ovat sittemmin luovuttaneet intiaaneille reilut sata hehtaaria, mutta koska ratkaisut ovat yhä tilapäisiä, alkuperäisasukkaat elävät paljolti valtion ruoka-avun varassa.

Intiaanien virallinen edustuselin Funai teetti joitakin vuosia sitten antropologisen selvityksen, jonka nojalla oikeusministeriö julisti yli 9 000 hehtaarin alueen guaraníen maaksi. Presidentti Luiz Inácio Lula da Silva vahvisti päätöksen 2005.

Oikeustaistelu kuitenkin jatkuu, sillä korkeimman oikeuden silloinen puheenjohtaja Nelson Jobim kumosi presidentin määräyksen tilanomistajien pyynnöstä.

Guaranít ovat valittaneet päätöksestä ja uskovat kantansa menevän läpi. "On 90-prosenttisen varmaa, että tuomioistuin tunnustaa meidän oikeutemme", uskoo eläkkeellä oleva opettaja Hamilton Lopez, jolla on pitkä kokemus intiaanien maanvaltauksista ja oikeustaistelusta.

Myös Guaraníen alueen "kapteeni" Loretito Vilhalva luottaa kamppailun päättyvän tilanomistajien tappioon. Heiltä takavarikoitiin marraskuussa laittomia aseita, joilla oli ammuskeltu kohti intiaanien asumuksia.

Intiaanien surmat lisääntyivät

Katolisen kirkon tietojen mukaan Brasiliassa surmattiin viime vuonna aiempaa enemmän intiaaneja. Kaikkiaan 81 väkivaltaisesta kuolemasta 53 tapahtui Mato Grosso de Sulin alueella, ja valtaosa uhreista oli guaraneja.

Maanomistajien järjestämien murhien ohella guaraneja tappaa keskinäinen väkivalta, jonka juuret juontuvat köyhyyteen ja pulaan viljelymaasta.

Mato Grosso do Sulissa elää noin 65 000 intiaania, joista enemmistö kuuluu guaraní-kansaan.