Tämä peltoala on raivattu sademetsältä. Nykyään Brasilian hallitus ja yritysjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, ettei Amazonin alueen sademetsiä tarvitse hakata.
Kuva:
Xico Putini
Shutterstock
Uutinen

Brasilialla eväitä maailman ruokapulan torjuntaan

Maatalouden ennustetaan kasvavan 40 prosenttia kymmenessä vuodessa.
Mario Osava
21.3.2011

IPS -- Maataloustuotteiden hintojen nousu on jo kovempaa kuin vuonna 2008, jolloin maailma viimeksi kamppaili ruokapulan kanssa. Osaratkaisu ongelmaan saattaa löytyä Brasiliasta.

Jotta kaikki maailman ihmiset saataisiin ruokittua vuonna 2050, pitäisi maataloustuotannon kasvaa 70 prosenttia nykyisestä, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) laskee.

Brasiliassa maataloustuotannon odotetaan kasvavan enemmän kuin missään muualla: 40 prosenttia vuosina 2010-2019. Se on FAOn mukaan tuplasti enemmän kuin tarvittava maailmanlaajuinen kasvu.

Brasilialla on valtava määrä maata ja tietoa trooppisesta viljelystä. Siltä kuitenkin puuttuu strategia, joka vauhdittaisi kehitystä ja säästäisi aikaa, Brasilian entinen maatalousministeri Roberto Rodrigues arvioi.

Tukiaiset, Kiina ja ilmastonmuutos

Kaikki ei kuitenkaan ole kiinni vain Brasiliasta. Jotta Etelä-Amerikan jätin resursseista olisi hyötyä, markkinoiden pitäisi avautua lisää. Se taas edellyttää rikkaiden maiden maataloustukien loppumista, Rodrigues sanoo.

Hän muistuttaa, ettei hintojen nousussa ole kyse pelkästään kysynnän ja tarjonnan suhteesta, vaan paljon monimutkaisemmasta ilmiöstä.

Suurin osa inflaatiosta liittyy pörssikeinotteluun. Ruuan hintaa nostaa myös ilmastonmuutos, joka voimistaa tulvien ja kuivuuden kaltaisia sään ääri-ilmiöitä.

Raaka-aineiden hintoja on kohottanut myös Kiinan ja muiden Aasian maiden talouden kiivas kasvu. Viime vuosikymmeninä Kiinan talouskasvu on alentanut teollisuustuotteiden hintoja, mikä on hillinnyt maailman inflaatiota. Samalla kuitenkin raaka-aineiden hinnat ovat nousseet Kiinan kasvavan kysynnän vuoksi.

Sademetsät voidaan säästää

Ympäristönsuojelun asettamat rajoitukset nostavat osaltaan maataloustuotannon kustannuksia ja voivat estää sen kokonaan luonnonsuojelualueilla.

Brasilian hallitus ja yritysjohtajat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei Amazonin alueen sademetsiä tarvitse hakata. Tuotantoa voidaan lisätä muutenkin tarvittavaa vauhtia.

Viranomaisten mukaan Brasilian viljantuotanto on kasvanut 150 prosenttia 20 viime vuoden aikana. Samalla viljelyala on laajentunut vain 30 prosenttia.

Tällä hetkellä sokeriruokoa tuottaa Brasilian maapinta-alasta 8,5 prosenttia eli 72 miljoonaa hehtaaria. Rodriguesin arvion mukaan sitä voitaisiin lisätä jopa 90 miljoonaa hehtaaria tarvitsemata kajota sademetsiin.

Karjankasvatus on vallannut lähes 200 miljoonaa hehtaaria, mutta hehtaaria kohden laiduntaa alle yksi eläin. Naudanlihan korkea hinta mahdollistaisi kuitenkin Rodriguesin mukaan tuotannon nykyaikaistamisen, joka vapauttaisi suuren osan maasta viljelyyn.

Brasilia on tällä hetkellä maailman johtava sokerin, kahvin, naudanlihan, soijapapujen ja appelsiinimehun viejä.