Uutinen

Brasilialaisen musiikin historia filmille

Mika Kaurismäen dokumenttielokuva brasilialaisen musiikin historiasta saa Suomen ensi-iltansa 22.2.
Juha Honkanen
22.2.2002



Mika Kaurismäen dokumenttielokuva "Sound of Brazil ? Moro No Brazil" on värikäs tutkimusmatka brasilialaiseen musiikkiin sen juurista aina nykyaikaan asti. Yhtenä Moro no Brasilin päätuottajista toimii ranskalais-saksalainen Arte, joka rahoitti myös Wim Wendersin Buena Vista Social Club -elokuvan.

"Olen matkustanut yli 4 000 kilometriä kahdessa kuukaudessa. Samballa näyttää olevan eri merkitys eri alueiden ihmisille. Intiaaneille se merkitsee heidän ja mustien kulttuurin yhdistymistä. Mustien mielestä samba sai alkunsa candomblén rytmeistä. Minulle samba on kaikkien tässä maassa syntyneiden rytmien synteesi, ja Rio de Janeiro on samban todellinen kehto. Se on enemmän kuin rytmi. Se on mielentila", toteaa Mika Kaurismäki.

Moro no Brasiliin on pyritty mahduttamaan 500 vuoden aikainen musiikkikulttuurin kehitys Brasiliassa. Kaurismäki kuvasi materiaalia yhteensä 100 tunnin edestä. Ohjaajan mukaan kyseessä on kuitenkin vasta pintaraapaisu, jo pelkästään siksi, että Brasilia on niin iso maa. Filmiryhmän kuvauspaikkoja olivatkin vain Pernambuco, Bahia ja Rio de Janeiro, joissa kuullaan erilaisia, alueille tyypillisiä forró-, frevo-, maracatu-, côco-, embolada- ja sambarytmejä.

Kaurismäki on valinnut mukaan noin 30 suurelle yleisölle tuntematonta esiintyjää ja ryhmää. Mukana on katu- ja ammattimuusikoita, tanssijoita ja laulajia.

Brasilian musiikkiperinteitä pitävät yllä uuden sukupolven muusikot, joiden oppipoikasuhdetta mestareihin korostetaan elokuvassa. "Nämä nuoret tarvitsevat senioreiden opastusta. Neuvon heitä aina kun pystyn", kertoo räätäli ja muusikko Walter Alfaiate dokumentissa.

Elokuva ei kuitenkaan toimi pelkästään monipuolisen musiikkikulttuurin esittelijänä vaan näyttää siinä ohessa todellisen Brasilian, jonka arki on erittäin karua. Musiikki on yksi harvoista asioista, joka antaa ihmisille voimaa elää. "Köyhyydestä huolimatta haluamme juhlia ja näyttää vahvuutemme", sanoo Silvério Pessoa.

Musiikki pitää myös erossa hankaluuksista, kuten huumeista, prostituutiosta ja väkivallasta. Paikalliseen tanssiryhmään pääseminen on nuorille kirjaimellisesti pelastus.