Márcia Adriane de Paulan lapset Maicol, Alex ja Yasmin esittelevät Bolsa Família -korttia Sete Lagoasissa.
Kuva:
Bruno Spada
MDS
Uutistausta

Brasilia aloitti sodan eriarvoisuutta vastaan

BRICS-maa on panostanut terveydenhuoltoon ja koulutukseen sillä seurauksella, että kaikista köyhimpien olot paranevat nopeimmin.
Jukka Aronen
12.9.2014

Brasiliaa on pidetty taloudellisen eriarvoisuuden esimerkkimaana. Faveloiden köyhät asuvat kiiltävien kerrostalojen varjoissa ja maattomien liike kamppailee maatilkuista aggressiivisia suurmaanomistajia vastaan.

Ainakin mediakuva on muuttunut viime vuosina. Brasilia on noussut BRICS-maana ja naispresidentin johdolla näkyväksi kehitysmaiden äänitorveksi. Maassa järjestettiin jopa jalkapallon MM-kisat.

Mutta mitä on tapahtunut köyhyydelle? Onko äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä lisääntynyt? Onko taloudellinen eriarvoisuus vähentynyt?

Eriarvoisuus on ehdottomasti vähentynyt, sanoo brasilialainen ministeri Marcelo Côrtes Neri. Hän puhui viime viikolla Helsingissä Widerin järjestämässä, taloudellista eriarvoisuutta käsitelleessä konferenssissa.

Neri tietää, mistä puhuu. Hän on Princetonissa väitellyt tohtori, joka johtaa Brasiliaan vuonna 2008 perustettua pitkän aikavälin kehityskysymyksiä pohtivaa sihteeristöä.

Kasvava keskiluokka

Neri pudottaa tottuneesti lukuja: Brasilian bruttokansantuote on kasvanut kumulatiivisesti vuosina 2003-2012 peräti 128 prosenttia. Ja jos kasvua mitataan suoraan kotitalouksilta saatavasta datasta, tulokseksi saadaan 152 prosenttia, mistä voidaan tulkita, että viralliset tilastot eivät kerro koko totuutta.

Talouskasvu on vaikuttanut suoraan ostovoimaan ja työpaikkojen määrään. Kun kansalaisilta kysytään, mitä he ovat ostaneet ensimmäistä kertaa viimeisten kolmen vuoden aikana, 75 prosenttia sanoo hankkineensa talon, 65 prosenttia moottoripyörän ja 47 prosenttia terveysvakuutuksen. Yli kaksi vuotta töissä olleiden määrä on noussut 1 474 prosenttia ja virallisten työntekijöiden 1 914 prosenttia viimeisten 12 vuoden aikana.

Brasilia onkin kovaa vauhtia keskiluokkaistumassa, sanoo Neri. Maassa on 203 miljoonaa asukasta, ja keskiluokkaan on vuosikymmenen aikana kavunnut 53 miljoonaa ihmistä lisää.

Vuosituhattavoite saavutettu

Entäpä ne köyhät?

Nerin mukaan Brasiliassa ollaan otettu vakavasti ensimmäinen vuosituhattavoite. Viralliseksi päämääräksi on asetettu nälässä ja alle 1,25 dollarilla per päivä elävien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä.

Ja maaliin on jo päästy. Aliravittujen määrä tippui puoleen vuonna 2011, ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on sekin alentunut kolmasosaan vuoden 1990 tasosta.

Talouskasvu on kaiken kaikkiaan saatu suuntautumaan köyhyyttä vähentäväksi. Vuosina 2001-2012 köyhimmän viiden prosentin tulot nousivat 550 prosenttia enemmän kuin rikkaimman viiden prosentin.

"Köyhimpien tulot kasvavat yhtä nopeasti kuin Intiassa ja rikkaimpien yhtä hitaasti kuin Euroopassa", Neri kuvailee.

Myös tarkemmat kehitysmittarit, kuten inhimillisen kehityksen indeksi, osoittavat ylöspäin. Kun vielä vuonna 2000 peräti 41 prosentissa Brasilian kunnista mitattiin hyvin alhainen keskimääräinen inhimillisen kehityksen taso, vuonna 2010 sama tulos saatiin enää 0,6 prosentissa kunnista.

Kenties paras merkki onnistumisesta on Nerin mukaan ollut kuitenkin se, että vaikka Brasilian talous on viimeisten kolmen vuoden aikana hidastunut, sosiaalisen kehityksen indikaattorit ovat pysyneet hyvinä.

Koulutukseen panostetaan

Kehityksen salainen resepti on ollut niin sanotun "keskitien" noudattaminen", Neri sanoo.

Keskitiellä tarkoitetaan tulojen kasvattamista ja eriarvoisuuden vähentämistä - samaan aikaan ja samassa suhteessa (50/50).

Yksi keskeinen työkalu on ollut Bolsa Familia -ohjelma, jonka kautta jaetaan käteistukea kaikkein köyhimmille. Rahan vastaanottajien pitää noudattaa ohjelman sääntöjä, kuten sitä, että lapset laitetaan kouluun ja vanhemmat käyvät koulun vanhempainillassa joka lauantai.

Bolsa Familiaa on pyöritetty pitkälti ensimmäisen vuosituhattavoitteen ehdoilla. Perheen tulot arvioidaan, ja esimerkiksi äidin tuloja täydennetään niin, että ne yltävät 1,25 dollarin päivätasolle.

Neri kuitenkin toppuuttelee Bolsa Familian vaikutuksen liiallista korostamista. Etenkin inhimillisen kehityksen indeksin parantuminen on hänen mukaansa tulosta ennen kaikkea terveydenhuollon ja koulutuksen tietoisesta kehittämisestä.

Eritoten alemman asteen koulutukseen on panostettu voimakkaasti, ja Brasilia on noussut esimerkiksi matematiikan PISA-tuloksissa eniten maailmassa vuosina 2003-2012.

Muutos on ollut suuri myös asenteellisella tasolla, sillä koulutusta ei aiemmin arvostettu. Kun vuosia sitten kansalaisia pyydettiin laittamaan elämäntavoitteita järjestykseen, koulutus oli vasta sijalla seitsemän.

"Ihmiset luulivat, että heillä on jo hyvä koulutus. Mutta vasta nyt ymmärretään, että koulutus onkin huono. Siksi se on noussut toiseksi tärkeimmäksi prioriteetiksi", Neri sanoo.

Maailman optimistisin kansa

Brasilia on viime vuosien huikeasta kehityksestä huolimatta vielä kovin eriarvoinen maa. Se on yhä 155 mitatun maan joukossa 18:nneksi eriarvoisin.

Suunta tasa-arvoon päin on kuitenkin selvä, ja maan hallitus tukee linjaa tietoisesti.

Nerin mukaan uusi suunta näkyy myös ihmisten yleisessä tyytyväisyydessä. Kansainvälisen, vuosittain tehdyn kyselyn mukaan brasilialaiset ovat maailman optimistisin kansa tulevaisuuden suhteen. Ovat olleet jo vuodesta 2006 lähtien.

"Toisaalta Brasilia on ikuinen tulevaisuuden maa", Neri vitsailee. "Ehkä tulos kertoo ennemminkin jotain meidän brasilialaisten mielenlaadusta."

Widerin "Inequality – measurement, trends, impacts, and policies" -konferenssi järjestettiin Helsingissä 5.-6.9.2014. Tapahtuman verkkosivut ovat osoitteessa: www1.wider.unu.edu/inequalityconf.