Uutinen

Botnian sellutehdasta vastustavat järjestöt Suomessa

Uruguayhin rakennettavan suomalaisen sellutehtaan vastustus on entistä järjestäytyneempää ja ammattimaisempaa.
Jukka Aronen
30.8.2006

Suomalaisen Metsä-Botnian suurhanketta Uruguayssa vastustavat argentiinalaiset järjestöt tulivat Suomeen laittaakseen sellutehtaan rakennustyölle kapuloita rattaisiin.

Helsingin Postitalossa 29.8. puhuneiden argentiinalaisten viesti oli selvä: Botnian hankkeella Uruguayn Fray Bentosissa ei ole paikallisten yhteisöjen tukea, ja tehtaan rakennustyöt tulisi lopettaa.

Hanketta vastustavien tahojen verkostoa Asamblea Ciudadana Ambiental de Gualeguaychúa edustava Oscar Bargas totesi, että paikallisyhteisöjä, etenkään lähellä sijaitsevan Gualeguaychún kaupungin asukkaita ei ole kuultu hankkeen valmisteluvaiheessa.

Gualeguaychú sijaitsee toisella puolella jokea suunnitellusta sellutehtaasta, ja sen asukkaat elävät pääosin turismista ja kalastuksesta. Kaupungin lähellä on hiekkarantoja, jotka houkuttelevat vuosittain - Bargasin arvion mukaan - satoja tuhansia matkailijoita.

Turvallinen tekniikka?

Daniel Taillant, CEDHA

Daniel Taillant näytti Botnian tehtaan sijainnin kartalta.

Argentiinalaisia huolestutti myös ympäristön tila, etenkin mahdolliset klooripäästöt. Bargasin edustamaan verkostoon kuuluvan ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestön CEDHAn toiminnanjohtaja Daniel Taillant huomautti, että tehtaan vaikutusarvioita tehtiin vain Uruguayn puolella.

Taillant epäili myös, että uruguaylaisilla ei ole riittävää kokemusta sellutehtaan turvallisesta käytöstä, päinvastoin kuin suomalaisilla.

"Tehdasta eivät pyöritä uruguaylaiset, argentiinalaiset tai suomalaiset vaan botnialaiset", napautti tiedotustilaisuuteen osallistunut Botnian ympäristöjohtaja Kaisu Annala viitaten siihen, että yhtiö kouluttaa työntekijänsä kansainvälisen standardin mukaisesti.

Annala painotti, että yhtiö käyttää Uruguayssa samaa tekniikkaa kuin Suomessa. Hän kutsui argentiinalaiset Joutsenoon tutustumaan Botnian tehtaaseen ja haastattelemaan paikkakunnalla asuvia. Miehet kuitenkin kieltäytyivät.

"Tiedämme, että Suomessa asiat ovat kunnossa. Täällä tehtaat ovat pienempiä ja ympäristölliset vaatimukset tiukempia. Siksi haluamme tutustua kehitysmaissa sijaitseviin tehtaisiin, joissa on ongelmia ", vastasi Taillant.

Kansalaisadressi

Argentiinalaiset tapaavat tänään keskiviikkona kauppa- ja teollisuusministeriössä Metsä-Botnian ja Suomen hallituksen edustajia ja antavat 40 000 gualeguaychúlaisen adressin hankkeen lopettamiseksi.

Taillantin mukaan vastustajat ovat aivan tavallisia kansalaisia, eivät pelkästään järjestöaktiiveja.

Toisaalta Botnian ja espanjalaisen Encen hankkeiden vastainen toiminta on yhä järjestäytyneempää ja ammattimaisempaa. Strategisena tavoitteena on saada hankkeiden rahoitus loppumaan.

Kumpaakin hanketta vastaan on myös nostettu liuta oikeusjuttuja erilaisissa tuomioistuimissa. Haagin kansainvälinen tuomioistuin totesi hiljattain, että se ei voi pysäyttää hanketta, koska projekti ei tällä hetkellä saata ketään välittömään vaaraan.

Rakennustyöt jatkuvat

Botnia jatkaa yhä tehtaansa rakentamista. Espanjalainen Ence, jonka rakennustyömaa sijaitsee viiden kilometrin päässä Botnian työmaasta, on sen sijaan keskeyttänyt työt ainakin vuoden loppuun saakka.

Bargasin verkosto on sitoutunut jatkamaan työtään kunnes Botniakin lopettaa rakentamisen.

"Emme vastusta selluteollisuutta sinänsä. Vastustamme sitä, että tehdas rakennetaan juuri tälle paikalle. Se on väärä paikka", tarkensi Taillant.

Verkoston Suomen-vierailua avusti teknisesti Suomen luonnonsuojeluliitto. Myös Kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja, FinnWatch, Maan ystävien metsäryhmä ja Siemenpuu-säätiö ovat seuranneet tapausta aktiivisesti.


Konfliktin taustaa

  • Metsä-Botnia päätti maaliskuussa 2005 rakentaa sellutehtaan Fray Bentosiin Uruguay-joen rannalle.
  • Botnia sai rakennusluvat teetettyään ympäristöselvityksen.
  • Botnialle myönnettiin 30 vuoden vapaakauppaoikeus. Se ei maksa tuona aikana veroja Uruguaylle.
  • Argentiinan hallitus vei tapauksen Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen. Se vetoaa vuoden 1975 rajajokisopimukseen, jonka mukaan rajajokea koskevista hankkeista on päätettävä yhdessä.
  • Maaliskuussa 2006 Argentiinan ja Uruguayn presidentit Néstor Kirchner ja Tabaré Vázquez tekivät sovintoesityksen, johon kuului sopimus Botnian ja espanjalaisen Encen tehtaan rakentamisen keskeyttämisestä 90 päivän ajaksi, jotta hankkeista voitaisiin tehdä uusia ympäristöarvioita.
  • Uruguayn presidentti kiisti sopimuksen myöhemmin.
  • Maailmanpankki ilmoitti pidättyvänsä toistaiseksi hankkeen 150 miljoonan euron luottojen myöntämisestä ja takuiden antamisesta poliittista riskiä vastaan. Botnia kertoi hoitavansa rahoituksen itse. Euroopan unionin kauppakomissaari Peter Mandelson kertoi EU:n tukevan kiistassa Botniaa.
  • Huhtikuun lopulla Etelä-Amerikkaan vienninedistämismatkan tehnyt ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki vieraili Uruguayssa. Hän ilmoitti, että Fray Bentosin hanke on yksityinen ja että Suomen valtio ei ole siinä osallisena.
  • Tehtaan on tarkoitus valmistua syksyllä 2007. Investoinnin määräksi on arvioitu 1,2 miljardia dollaria. Kyseessä on suurin yksittäinen suomalaisen yhtiön ulkomaille tekemä teollinen investointi ja suurin Uruguayn maaperälle tehty sijoitus.

Lisää tietoa aiheesta