Uutinen

Bolivian maauudistus on kivinen sarka

Bolivian vasemmistohallitus vauhdittaa maauudistusta helpottaakseen talonpoikien köyhyyttä. Asiantuntijoiden mukaan ongelmat eivät ratkea pelkkiä peltotilkkuja jakamalla.
Franz Chávez
5.6.2006

IPS -- Bolivian valtaenemmistönä olevia alkuperäisasukkaita edustavan presidentti Evo Moralesin hallitus on ilmoittanut, että naiset ja intiaanit ovat ensimmäisiä hyötyjiä operaatiossa, jossa on jo jaettu kolmisen miljoonaa hehtaaria valtion maita.

Seuraavassa vaiheessa selvitetään, paljonko yksityisiä peltoja on kesantona, ja ne pakkolunastetaan jaettaviksi köyhille.

Bolivian 9,2 miljoonasta asukkaasta tilastoidaan 63 prosenttia köyhiksi. Maaseudulla osuus hipoo 80 prosenttia.

Bolivian varapresidentin Álvaro García Lineran mukaan hallitus haluaa tarjota nopeasti tuottavaa työtä 650 000 maaseudun perheelle, jotka elävät alle 470 euron vuosituloilla.

Nyt yritetään toteuttaa pikavauhtia kymmenen vuotta vireillä ollut maauudistus, jossa uusjakoon olisi tulossa - pakkolunastukset mukaan lukien - 14 miljoonaa hehtaaria. Alueet sijaitsevat pääosin Andien itäpuolella Pandon, Benin ja Santa Cruzin maakunnissa sekä etelässä Chuquisacan ja Tarijan alueella.

Historia osoittaa, ettei uusjako yksin riitä

Bolivian maanomistusoloihin liittyy erikoisia käänteitä. Maan läntisten ylänköjen ja laaksojen suurtilat jaettiin vuoden 1953 maauudistuksessa talonpojille. Puolen vuosisadan mittaan tapahtuneet perinnönjaot ovat kuitenkin pirstoneet pellot elinkelvottoman pieniksi.

Länsi oli tuolloin hopea- ja tinakaivostensa ansiosta maan vaurainta aluetta. Itäosien kehitys alkoi 1960-luvulla, kun Euroopasta ja Aasiasta tulleet siirtolaiset asettuivat sinne.

Vuosina 1964-1978 vallassa olleet diktatuurihallitukset antoivat idän parhaat maat sukulaisilleen ja ystävilleen. Maanomistus alueella keskittyi niin, että YK:n mukaan sata perhettä omistaa 25 miljoonaa hehtaaria, kun kaksi miljoonaa pienviljelijäperhettä jakaa keskenään viisi miljoonaa hehtaaria.

San Andrésin yliopiston sosiologian professori Joaquín Saravia epäilee, että pelkkä maan uusjako ei ratkaise köyhyyden ongelmaa, kuten Länsi-Bolivian kokemus osoittaa.

Maaseudun kehityksen tutkija Enrique Ormachea on huolissaan siitä, että peltoa aiotaan nyt jakaa maan itäosissa, kun köyhimmät viljelijät asuvat lännessä, missä sarkoja ei enää riitä jaettavaksi.

Hänen mukaansa ylänköjen talonpojilla ei ole muuta neuvoa kuin muuttaa kaupunkeihin etsimään hanttihommia.

Saravia vahvistaa, että köyhyyden taustalla on pieni tilakoko. "Siksi tulisi maatilkkujen jakamisen sijasta luoda kollektiivisia tai yhteisomistettuja tiloja, joissa pystytään hyödyntämään tekniikkaa tehokkaasti", hän pohtii.

Odotettavissa maariitoja

Pienviljelijöiden tutkimuskeskuksen Omar Quirogan mielestä maauudistukseen on kytkettävä tekninen apu, osuuskuntapohjaiset laitehankinnat, luottojärjestelyt ja taatut markkinat.

Hän ennustaa, että tulossa on silti maariitoja pientalonpoikien, intiaanien ja kaupallisten suurtuottajien kesken. Hallituksen neuvottelut suurtilallisen kanssa ovat tiettävästi jo katkenneet, ja isännät uhkaavat puolustautua - jopa asein.

Quirogan mukaan maan- ja karjanomistajien yhdistyksiin pesiytyneet huijarit ovat ajaneet pankkeja konkurssiin ottamalla maata vastaan valtavia lainoja, jotka on jätetty maksamatta.

Bolivian maatyöläisten liiton pääsihteeri Felipe Quispe on ehtinyt suomia hallitusta liian sopuisasta asenteesta suurmaanomistajiin. Hän ei kuitenkaan kannata yksityismaiden suoraa takavarikointia, kuten osa pienestä Maattomien liikkeestä, jonka toinen siipi tukee hallitusta.