Kuva:
Mrnett1974
Wikimedia Commons
Uutinen

Bitcoin tuo säästöjä siirtolaisten rahalähetyksiin

Virtuaalivaluutta leikkaa lähetyskustannuksia, mutta sen tulevaisuus on epävarma.
Jukka Aronen
20.8.2014

Kehitysmaista teollisuusmaihin muuttaneet siirtolaiset lähettävät vuosittain liki 500 miljardia dollaria kotimaihinsa. Summa on niin suuri, ettei ole ihan samantekevää, millaista palkkiota rahansiirroista peritään. Etenkin kun siirtoja tehdään erittäin köyhien perheiden ja ystäväpiirien sisällä.

Nykyiset rahansiirtomarkkinat ovat toimineet jo pitkään kankeasti. Rahalähetykset ovat olleet pitkälti kahden firman käsissä: Western Unionin ja MoneyGramin. Alaa on kaiken kaikkiaan vaivannut kilpailun puute, toiminnan läpinäkymättömyys ja erilaiset rajoitukset.

Maailmanpankin tuoreen arvion mukaan rahalähetyksiä välittävien firmojen korkeat palkkiot ja erilaiset rajoitteet vievät köyhimmiltä mailta jopa 16 miljardia dollaria vuodessa.

Bitcoin alentaa hintoja

Brittiläisen The Guardian -lehden mukaan rahalähetyksissä on viime aikoina alettu käyttää uutta työkalua: bitcoinia, virtuaalivaluuttaa, joka on tähän asti näkynyt uutisotsikoissa lähinnä rahanpesun, pörssiryöstöjen ja keinottelun yhteydessä.

Useat yritykset ovat alkaneet välittää rahaa rajojen yli bitcoinin avustuksella. Perinteiset valuutat vaihdetaan hetkellisesti virtuaalivaluutaksi, jonka siirtäminen mantereelta toiselle käy vaivatta. Näin rahalähetykset voidaan tehdä paljon nopeammin ja halvemmin kuin muilla menetelmillä. Bitcoineja voi tallettaa ja lähettää myös puhelimesta.

Esimerkiksi toukokuussa perustettu, bitcoinia käyttävä kenialainen BitPesa lupaa rahansiirron tuplanopeudella ja 75 prosenttia halvemmalla kuin kilpailijansa. BitPesa ei ota erillistä välityspalkkiota, vaan ottaa kolmen prosentin siivunsa valuuttakurssien kautta. Ja filippiiniläinen Xoom laskuttaa viisi dollaria kaikista lähetyksistä aina 3 000 dollariin saakka.

Kehno maine

Tietokonenörttien suunnitteleman Bitcoinin huonona puolena on valuutan arvon suuri heittely. Tyypillisenä päivänä bitcoinin suhde Yhdysvaltain dollariin saattaa vaihdella jopa viiden prosentin haarukassa. Siksi tavallisen rahanlähettäjän ei kannata pitää suuria summia bitcoin-virtuaalilompakossaan. Jotkut välitysfirmat takaavat saman vaihtokurssin lähetyksen ajaksi. Yksi transaktio kestää kymmenisen minuuttia.

Lisäongelmana on bitcoinin huono maine. Esimerkiksi Britanniassa pankit eivät halua avata tilejä firmoille, jotka operoivat bitcoinilla. Syynä on bitcoinin anonyymi luonne. Rahan lähettäjä voi halutessaan salata henkilöllisyytensä, ja siksi bitcoin-kaupassa epäillään olevan mukana suuren luokan huumekauppiaita ja salakuljettajia.

New Yorkin osavaltio Yhdysvalloissa on jo esittänyt säätelyä virtuaalivaluuttaa vaihtaville ja sitä asiakkaiden puolesta tallettaville firmoille. Säädösten avulla pyritään suojelemaan kuluttajia, estämään rahanpesua ja online-varkauksia.

Kaiken kaikkiaan bitcoin-kokeilun tulevaisuus on yhä auki. Valtiot saattavat kieltää sen käytön, tai luottamus siihen saattaa romahtaa.

Perinteiset palkkiot yhä korkeita

Maailmanpankki arvioi, että tänä vuonna rahalähetysten arvo olisi noin 436 miljardia dollaria eli yli kolme kertaa vuotuisen kehitysapupotin verran: viime vuonna OECD-maiden antama kehitysapu oli 135 miljardia dollaria,

G8-maat sopivat L'Aquilan kokouksessa Italiassa vuonna 2009, että ne pyrkivät puolittamaan rahalähetysten kustannukset. Silloinen välitysfirmojen keskiarvopalkkio oli 10 prosenttia, joten tavoitteeksi otettiin 5 prosenttia.

Edistystä on hieman tapahtunut, sillä nykyinen keskiarvo on 8 prosenttia.

Rahalähetykset ovat kuitenkin usein keskiarvoa kalliimpia kaikkein köyhimmillä alueilla. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa työskentelevät botswanalaiset maksavat yli 23 prosentin palkkiota, kun lähettävät rahaa kotimaahansa. Tällöin on 200 dollarin rahansiirrosta maksettava melkein 50 dollaria ylimääräistä

Maailmanpankki on laskenut, että 5 prosentin rajan saavuttaminen toisi peräti 16 miljardin dollarin hyödyn köyhimpien maiden asukkaille.

Hyötyä vaikea mitata

Rahalähetyksillä arvioidaan olevan suuri merkitys yksittäisten maiden talouksille.

Esimerkiksi filippiiniläiset vastaanottivat viime vuonna noin 25 miljardia dollaria, mikä on summana suurempi kuin mitä maan 22 miljardin dollarin elektroniikkateollisuudessa pyörii.

Tadzhikistanin vastaanottama raha puolestaan vastasi melkein 50:tä prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2011.

Jotkut tutkijat ovat kuitenkin skeptisiä rahalähetysten tuomasta hyödystä. Esimerkiksi Michael Clemensin ja David McKenzien mielestä rahalähetysten kasvu johtuu ennen kaikkea siirtolaisuuden kasvusta. Kun siirtolainen lähtee, sillä on usein negatiivinen vaikutus lähtömaan talouteen. Osa tappiosta voi hyvittyä rahalähetyksillä ulkomailta, mutta kokonaisvaikutus saattaa jäädä jopa miinuksen puolelle.