Bhutanissa koulu on ilmaista, ja koulutusjärjestelmään kuuluu ajatus elinikäisestä oppimisesta.
Kuva:
Päivi Ahonen
Uutinen

Bhutanin kehitysfilosofia haastaa länsimaat

Bhutan on saavuttanut kansainvälistä mainetta onnellisuuden eksperttinä. Olisiko bruttokansanonnesta vaihtoehtoiseksi kehityksen mittariksi laajemminkin?
Outi Puukko
2.10.2014

Bruttokansanonni – tähän bhutanilaiseen kehityksen mittariin on pyritty kiteyttämään kokonainen elämäntapa. Se sisältää aineksia buddhalaisesta uskonnosta ja maan kansanperinteestä. Moni piirre kuulostaa kuitenkin myös suomalaisiin korviin kovin tutulta.

"Bruttokansanonni eli Gross National Happiness (GNH) koostuu yhdeksästä alueesta, joita ovat esimerkiksi terveys ja koulutus. Se mittaa myös ihmisten elintasoa mutta erilaisesta näkökulmasta kuin länsimainen eriarvoisuutta kasvattava talouskasvuajattelu", Bhutanissa useaan otteeseen työskennellyt Päivi Ahonen kertoo.

Ahonen on tutustunut Himalajan juurella sijaitsevaan kuningaskuntaan sekä teoriassa että käytännössä. Hän on suunnitellut maan opetussuunnitelman kehittämishanketta Royal Education Councilin kanssa ja tekee parhaillaan väitöskirjaa onnellisuuden kehitysfilosofian sovellutuksista maan koulujärjestelmässä. Siihen kuuluu esimerkiksi ilmainen koulutus, oikeus opetukseen ja ajatus elinikäisestä oppimisesta.

Onnellisuusfilosofia kaiken politiikan pohjana

Bhutanissa onnellisuusfilosofiaa sovelletaan käytäntöön myös kaikilla muilla politiikan aloilla.

"Perustuslaissa on määritelty esimerkiksi, että 60 prosenttia maan pinta-alasta tulee aina olla metsien peitossa. Lisäksi maanviljelyssä on siirrytty sataprosenttisesti orgaanisiiin menetelmiin. Nämä ovat kiinnostavia aloitteita maassa, jossa ruoantuotannolla on kasvavia tarpeita", Ahonen sanoo.

Piskuisen 700 000 asukkaan valtion rajanaapurit Kiina ja Intia huitelevat kaukana kehittyvien maiden talousrankingeissa, mutta Bhutanin kehitys kulkee omanlaista polkuaan. Eliniänodote oli vielä vuonna 1960 vain 33 vuotta. Nyt bhutanilaisella on edessään keskimäärin 76 ikävuotta. 86 prosenttia 15-24 vuotiaista on lukutaitoisia.

Bruttokansanonnea on mitattu maassa toistaiseksi vain kerran, vuonna 2012 toteutetun kyselyn avulla.

"Bhutanilaiset itse eivät ole erityisen kiinnostuneita mittaamisesta", Ahonen toteaa.

Mittaria ei ole hänen tietääkseen testattu muissa valtioissa, vaikka vaihtoehtoisista kehityksen mittareista laajasti kiinnostuneita ollaankin. Näistä tunnetuin, YK:n inhimillisen kehityksen indeksi, sisältää samanlaisia elementtejä kuin bruttokansanonni: terveyden, eliniänodotteen sekä koulutusindikaattoreita kuten lukutaidon.

Bruttokansanonni vientituotteeksi?

Bhutanin ensimmäinen pääministeri L. J. Y. Thinley valittiin vuonna 2009, ja hän kiersi kautensa aikana paljon maailmalla tekemässä onnellisuusfilosofiaa tunnetuksi.

Bhutan laati myös YK:lle vuoden 2015 jälkeisiä kestävän kehityksen tavoitteita varten laajan raportin, jonka tarkoitus on hyödyntää Bhutanin GNH-kokemuksia uuden kehitysagendan muotoilussa.

Voitaisiinko Suomessa ottaa jossain oppia Bhutanilta?

"Mietin usein, että meillä on esimerkiksi tämä Talvivaaran katastrofi. Bhutanissa sen sijaan kaivosteollisuus on kielletty, koska tulevat sukupolvet on asetettu edelle", Ahonen sanoo ja jatkaa: "Meillä kulutetaan koko ajan vain enemmän. Samalla seuraamme uutisia siitä, kuinka maapallon kantokyky on ylitetty ja eriarvoisuus kasvaa."

Bhutanin kehitysfilosofiasta kuultiin Kepan ja Hyvinvointivaltion vaalijoiden (HYVA) keskustelutilaisuudessa 29. syyskuuta.