Uutinen

Balin kautta Johannesburgiin

Kestävän kehityksen huippukokous järjestetään loppukesästä Johannesburgissa. Ensi viikolla Balilla valmistellaan kokoukselle toimintaohjelmaa, joka antaa uudet suuntaviivat maapallon tulevaisuudelle. Hallitusten näkemykset vaihtelevat kuitenkin suuresti.
Anu Lounela Timo Kuronen
30.5.2002

Vuonna 1992 maailman valtioiden johtajat, kansainväliset järjestöt ja rahoituslaitokset sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat tapasivat Brasilian Rio de Janeirossa uuden käsitteen - kestävän kehityksen - merkeissä. YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssia UNCEDia ja Rion henkeä pidettiin vedenjakajana, sillä ensimmäistä kertaa kansainvälinen yhteisö lupasi muuttaa maailmantalouden toimintamalleja niin, että ne olisivat ympäristöllisesti kestävämpiä ja sosiaalisesti tasa-arvoisempia. Toiveena oli, että Rion julistus ja toimintaehdotus Agenda 21 muuntuisivat ympäristö- ja kehityskriisejä helpottaviksi käytännön politiikaksi ja teoiksi.

Rion henki on kuitenkin kadonnut kymmenen vuoden aikana. Maailmanlaajuiset tilastot ja raportit osoittavat, että luonto ja ihmisten elinympäristö voivat entistä huonommin: ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasuja tuotetaan yhä enemmän, vesi- ja eroosio-ongelmat pahenevat kaikilla mantereilla, metsät vähenevät edelleen nopeaa vauhtia, suurkaupunkien ongelmat kärjistyvät ja teollisuuskemikaalit pilaavat elinympäristöjä.

Vaikka maapallon yhteenlaskettu taloustuotanto kasvoi 1990-luvulla 10 biljoonan Yhdysvaltain dollarin vuosivauhtia, köyhien määrä ei ole laskenut reilusta 1 miljardista henkilöstä yhtään. Sen sijaan, että talouskasvu olisi jakaantunut tasaisemmin maapallon väestön kesken - kuten Rion tavoite oli - rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on vain kasvanut. Lisäksi kehitysmaille annettavan vuotuisen avun kokonaissumma putosi vuosien 1992 ja 2000 välisenä aikana 69 miljardista 53 miljardiin dollariin. Globaaliin asevarusteluun käytetään noin kaksi miljardia dollaria joka ainoa päivä.

Kestävän kehityksen käsite joutui sivuraiteille 1990-luvun puolivälissä, jolloin globalisaation käsite valtasi keskustelufoorumit. Etenkin vuonna 1994 perustettu Maailman kauppajärjestö WTO ja sen jäsenmaita sitovat sopimukset kaupan, palveluiden ja investointien vapauttamisesta sekä kauppaan liittyvien tekijänoikeuksien suojasta tuki entistä enemmän monikansallisten yritysten toimintaa. Rion huippukokouksessa ei onnistuttu rajoittamaan liike-elämän, rahoituslaitosten ja monikansallisten yritysten toimintatapoja. YK:n sopimukset ovat jääneet vain suosituksiksi ja niinpä Yhdysvaltain johdolla monet teollisuusmaat jatkavat niiden boikotointia, kuten on käynyt ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävän Kioton sopimuksen kohdalla.

Johannesburgiin Balin kautta

Tänä vuonna Rion henkeä yritetään herättää uudelleen. Elo-syyskuun vaihteessa Etelä-Afrikan Johannesburgissa pidetään YK:n Kestävän kehityksen huippukokous WSSD, jonka tarkoitus on nostaa kestävä kehitys jälleen päättäjien huulille. Johannesburgin kokouksen tuloksena pitäisi olla uusi kestävän kehityksen toteuttamisohjelma sekä siihen liittyvistä institutionaalisista järjestelyistä päättäminen.

WSSD-kokousta on valmisteltu alueellisissa ja kolmessa maailmanlaajuisessa valmistelukokouksessa eli PrepComissa. Neljäs ja viimeinen PrepCom järjestetään Indonesian Balilla touko-kesäkuun vaihteessa. Balilla ministeritason kokouksessa on tarkoitus hyväksyä Johannesburgin huippukokouksessa hyväksyttävä toteuttamisohjelma ja alustavat päätöslauselmat.

Uuden globaalin yhteisymmärryksen rakentaminen on kuitenkin ollut vaikeaa. Toteuttamisohjelman laatiminen jäi New Yorkin valmistelukokouksessa huhtikuun alussa kesken, sillä osa teollisuusmaiden delegaatioista ei ollut valmis pitkälle meneviin myönnytyksiin, kuten tuotanto- ja kulutusmallien muuttamiseen entistä kestävämmiksi.

New Yorkin kokouksen jälkeen sen puheenjohtaja, Indonesian entinen ympäristöministeri Emil Salim valtuutettiin laatimaan uusi toimenpide-ehdotus Balin valmistelukokousta varten. Mies tekikin työtä käskettyä ja paperi valmistui toukokuun alussa. Kritisoijien mukaan Salimin paperin teksti ei johda todellisiin sitoumuksiin. Niin kansainvälinen ympäristöjärjestöjen verkosto kuin lukuisat etelän hallituksetkin ovat vaatineet selkeitä aikarajoja ehdotusten toimeenpanolle ja selvyyttä kiistanalaisiin kohteisiin, kuten energia- ja kauppakysymyksiin ja kestävän kehityksen rahoitukseen.

Balin valmistelukokous jakaantuu reilun viikon mittaiseen virkamiestason neuvottelukierrokseen sekä ministeritason tapaamiseen, joka järjestetään kesäkuun 5.-7. päivinä. Valmistelukokoukseen kuuluvat myös monenkeskiset tapaamiset hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan, yritysmaailman ja tutkimuslaitosten edustajien kanssa sekä eri osapuolten järjestämät omat rinnakkaistapahtumat seminaareineen ja näyttelyineen. Indonesialaisten kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä järjestää Kansanfoorumin IPF:n (Indonesian People's Forum) kesäkuun 2.-6. päivinä.

Hyvä hallinto eli lisää valtaa ylikansallisille yrityksille?

YK:n pääsihteeri Kofi Annan on ilmoittanut, että kestävän kehityksen kannalta kansainvälisen yhteisön tärkeimmät toimet tulee liittyä puhtaan veden turvaamiseen maapallon väestölle, kestävien energiamuotojen edistämiseen, terveyspalveluiden järjestämiseen köyhimmille, kestävään maataloustuotantoon sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Balin kokouksessa puhutaan paljon siitä, miten edellä mainittuja tavoitteita kohti voidaan pyrkiä. Keskeisiksi neuvotteluteemoiksi ja samalla kiistankohteiksi ovat nousseet hyvän hallinnon käsite, sen toteuttaminen käytännössä sekä kumppanuussopimusten edistäminen.

Indonesian Emil Salimin toimenpide-ehdotuksen kaksi suurintaa teemaa ovat toimeenpanon välineet (means of implementation) ja hyvä hallinto (good governance). Yhdysvaltojen mukaan toimeenpanosta ei voida puhua ennen kuin ollaan käyty läpi mitä tarkoittaa hyvä hallinto

"Hyvä hallinto tarkoittaa demokraattisiin instituutioihin perustuvaa hallintoa ja osallistuvuuteen perustuvaa itsenäistä oikeusjärjestelmää. Ei ole olemassa kestävää kehitystä , joka ei pohjautuisi taloudelliseen kasvuun ja tuotannon lisäämiseen. Yksityinen sektori on taloudellisen kasvun tärkein tekijä", kertoo Paula Dobriansky, Yhdysvaltojen ulkoministeriön edustaja Balin PrepComissa.

Yhdysvaltojen edustajien suussa hyvä hallinto tarkoittaa valtionhallinnon rajoittamista markkinoiden hyväksi, koska hyvän hallinnon päämääränä on edistää taloudellista kasvua. Käytännössä tämä tarkoittaa monikansallisten yritysten vallan lisäämistä eli siis neoliberaalin politiikan tukemista. Tiedostavat kansalaiset, joilla on päätäntävaltaa elämänsä suhteen, voivat osallistua maailmanmarkkinoiden toimintaan. Tämä kaikki lähtee hyvästä hallinnosta.

Balin kansainväliseen Kansanfoorumiin osallistuvat kansalaisjärjestöt ovat toisella kannalla. Monille kansainvälisille kansalaisjärjestöille hyvä hallinto tarkoittaa kaikkien mahdollisuutta osallistua, vastuullisuutta, avoimuutta ja lain toimeenpanemista. Kansalaisjärjestöt eivät halua vähentää valtioiden roolia markkinoiden ja monikansallisten yritysten hyväksi.

Kumppanuussopimuksia vai viherpesua?

Kumppanuussopimusten perusidea on, että maiden hallitusten taloudellista vastuuta kestävän kehityksen takaamisessa vähennetään - sen sijaan yritysmaailma voi tulla rahoittamaan luonnonsuojeluhankkeita tai tehdä muita vastaavia sopimuksia julkisen sektorin kanssa.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset Japani, Kanada, Australia ja Uusi Seelanti ovat ajaneet tätä vapaaehtoiseen, yritysten omaan aktiivisuuteen perustuvaa toteuttamismallia hallituksia sitovien sopimusten sijasta. Kansalaisjärjestöt, suurin osa etelän hallituksista ja myös Euroopan Unioni ovat olleet tätä mallia vastaan, sillä niiden mukaan kestämättömimmästä kehityksestä vastuussa olevat maat voisivat luistaa vaatimuksesta rajoittaa luonnonvaroja tuhlaavaa ja saastuttavaa tuotantoa ja kulutusta.

Esimerkiksi Indonesian hallitus ehdottaa sataa uutta kumppanuussopimusta, joista viisi saatettaisiin loppusuoralle jo Balilla. Indonesian hallitus on kuitenkin saanut vastaansa kansalaisjärjestöt, jotka eivät halua hyväksyä kumppanuussopimuksia ennen kuin Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat antaneet sitovia aikarajoja toimenpide-ehdotukselle. Samaan aikaan kun rahoittajat osallistuisivat mieleen kumppanuussopimuksiin, he valittelevat sitä, että kansalaisjärjestöt eivät lähde niihin mukaan.

Indonesian Kansanfoorumi ei yhdistä koko järjestökenttää

Indonesialaiset kansalaisjärjestöt näyttävät jakaantuneen suhteessaan Kansanfoorumiin eli IPF:ään. Kansalaisjärjestöt, jotka ovat pettyneitä Indonesian Kansanfoorumin järjestelykomiteaan sen ylimielisen ja epäselvän toiminnan vuoksi ovat jättäneet tulematta kokonaan Balille. Niiden mukaan kutsut työpajoihin ovat tulleet liian myöhään ennen tapahtumien järjestämistä eikä raportteja IPF:ää valmistelevista Indonesian alueellisista kokouksista olla edelleenkään tehty.

Erityisesti balilaiset järjestöt ovat olleet turhautuneita IPF:n järjestäjiin. He ovat joutuneet teknisiksi avustajiksi, joita ei ole otettu mukaan suunniteluun alusta asti. Jakartassa toimistoaan pitävä järjestelykomitea oli myös pyytänyt Balin naisjärjestöiltä, että kylien naiset tulisivat tervehtimään vieraita perinteisine vaatteineen ja että balilaiset voisivat järjestää perinteisen hautausrituaalin. Tästä johtuen paikallinen valmisteleva komitea on ollut erityisen haluton enää osallistumaan IPF:ään, jonka koetaan käytännössä toimivan omia osallistumisen periaatteitaan vastaan. Lisäksi eräiden tietojen mukaan Kansanfoorumin rahoitus tulee Maailmanpankilta UNEP:in kautta.

Balilla pidetäänkin yhtä aikaa kolmet rinnakkaiset kokoukset: YK järjestää PrepComin hallituksille ja monenkeskisiin tapaamisiin osallistuville delegaatioille. Indonesian Kansanfoorumi on kansalaisjärjestöille, jotka haluavat vaikuttaa hallituksiin kommentoimalla toimenpide-ehdotuksia paikan päällä. Kolmantena on suuren konferenssikeskuksen ulkopuolella järjestettävä kriittisten kansanliikkeiden varjokokous, johon osallistuvat muun muassa kansainvälinen maatyöläisten ja pienviljelijöiden Via Campesina -verkosto. Tätä kokousta eivät varjosta epäselvä rahoitus tai tiukat turvatoimet.

Lisätietoa YK:n Johannesburg kokouksesta Kepan WSSD-sivulla


Kirjoittajat ovat Kepan yhteystiedottajia ja osallistuvat Balin kokoukseen 1.6.-7.6