Uutinen

Avun karu todellisuus

Kehitysavun todellisuus on karu: sitä on liian vähän ja se on vääränlaista, totesivat kansalaisjärjestöt julkistaessaan tuoreen Reality of Aid -raportin Monterreyn kehitysrahoituskokouksessa.
Mika Railo
22.3.2002

Raportti on riippumattomien kansalaisjärjestöjen vuosittainen katsaus kehitysavun toimivuuteen. Raporttia on julkaistu vuodesta 1993 lähtien ja sen kokoamiseen osallistuu 36 kansalaisjärjestöä sekä eteläiseltä että pohjoiselta pallonpuoliskolta.

Tämänvuotisen raportin teemana ovat teollisuusmaiden avulle asettamat ehdot. Ehtojen suurin ongelma on se, että ne tekevät avusta tehotonta. Avunantajat käyttävät rahat omassa maassaan esimerkiksi erilaisten asiantuntijoiden palkkoihin tai opiskelijoiden kustannuksiin.

Köyhien tarvitsemaa apua suunnataan myös keskituloisiin maihin poliittisen perustein. Apu niin sanottuihin vähiten kehittyneisiin maihin on pudonnut puoleen 1990-luvulla. Vaikka teollisuusmaiden G8-ryhmä on nimennyt Afrikan ensisijaiseksi kohteeksi, on Saharan eteläpuoleisten maat saanet viimeisen neljän vuoden aika vähemmän apua kuin kertaakaan sitten 1984.

Reality of Aid -raportin kokoamiseen osallistuneet järjestöt vaativatkin julkistamistilaisuudessa antajamaita uudistamaan avustamisen periaatteita. Saajamaiden suurempi sananvalta avun käyttökohteista päätettäessä ja projekteja suunniteltaessa tekisi avusta tehokkaampaa ja estäisi tuhlausta.

Raportti korostaa myös, ettei pelkkä kehitysapu riitä poistamaan maailmasta köyhyyttä - tarvitaan myös uudistuksia kansainvälisessä rahoitus- ja kauppajärjestelmässä.