Perinteinen apu auttoi kansaa, Venezuelan öljydollarit etupäässä eliittiä.
Kuva:
Joel Carillet
iStockphoto
Uutistausta

Auttajat jättävät Nicaraguan

Yksi avunantaja toisensa jälkeen jättää Nicaraguan. Suomea pidetään edelleen hyviksenä, koska lehdistö ymmärsi virheellisesti Eero Heinäluoman luvanneen kasvattaa apua. Venezuelan tuen merkitys kasvaa, mutta se ei korvaa menetyksiä maan köyhille.
Kirsi Chavda
7.2.2012

MANAGUA -- Nicaragua kipusi pois maailman köyhimpien maiden listalta vuonna 2006. Avunantajat alkoivat vetää johtopäätöksiä maan kehitysapukelpoisuudesta Daniel Ortegan toisen presidenttikauden alettua seuraavana vuonna — ja erityisesti vilpillisten kunnallisvaalien jälkeen vuonna 2008.

Silloin ensimmäinen aalto avunantajia päätti lähteä: Ruotsi sulki lähetystönsä ja lopetti kehitysavun Nicaragualle. Norja ja Britannia ovat sulkeneet lähetystönsä ja tiputtaneet kehitysapuaan roimasti. Vuonna 2007 Norja antoi 16 miljoonaa dollaria, vuonna 2010 enää 4.5 miljoonaa, ja britit tiputtivat tukensa neljästä miljoonasta 300 000 dollariin.

Samaan aikaan myös Euroopan unionin apu Nicaragualle on pudonnut vuosittaisesta 65 miljoonasta dollarista 8—20 miljoonaan. Tanskan ja Hollannin lähetystöjen sekä kehitysavun alasajo on käynnissä.

Yhdysvallat voi estää Maailmanpankin tuen Nicaragualle

Niin oppositiopuolueet, kansalaisjärjestöt kuin vaalitarkkailijat totesivat, että erilaiset väärinkäytökset ja epäselvyydet värittivät marraskuun 2011 yleisvaaleja. Se on johtanut avunantajien johtopäätösten toiseen aaltoon.

Saksan kehitysyhteistyöministeri Dirk Niebel julisti pari viikkoa sitten, että Nicaraguan tulee kantaa vastuunsa demokratiakehityksestään. Hän ilmoitti maansa lopettavan tukensa hyvälle hallinnolle sekä ympäristöohjelmansa. Saksa leikkaa apunsa puoleen ja jatkaa ainoastaan vesisektorilla. Itävalta puolestaan ilmoitti helmikuun alussa lopettavansa kahdenkeskisen kehitysavun Nicaragualle ja siirtyvänsä tukemaan kaupallista yhteistyötä. Se perusteli päätöstään Afrikan köyhimpien maiden priorisoinnilla.

Yhdysvaltojen lahja-apu Nicaragualle on myös alamäessä. Se on pudonnut 40 miljoonasta dollarista 18 miljoonaan vuosien 2007 ja 2010 välillä. Tammikuun lopulla ulkoministeri Hillary Clinton kaatoi vielä isommalla sangolla kylmää vettä Nicaraguan hallinnon niskaan: Hän ilmoitti maansa tutkivan vaaliepäselvyyksien vuoksi tarkkaan hyväksyykö se Maailmanpankin ja Amerikan kehityspankin luotot Nicaragualle tänä vuonna.

Yhdysvalloilla on oikeus torpata pankkien lainat Nicaragualle, jos se katsoo ettei maa ole täyttänyt läpinäkyvyysvelvoitteitaan tai suorittanut sovittuja vahingonkorvauksia 1980-luvulla toimeenpannuista omaisuuden takavarikoinneista. Nicaragua on hakemassa tänä vuonna yli 300 miljoonan dollarin edestä lainaa Maailmanpankilta ja Amerikan kehityspankilta. Lainojen epäämisellä olisi merkittävä vaikutus maan investointisuunnitelmiin.

Heinäluoma ymmärrettiin väärin

Kumppaneiden toinen toistaan seuraavien hyvästelyuutisten joukossa Suomi on saanut paistatella Nicaraguassa myönteisessä valossa. Paikallinen lehdistö tulkitsi eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman lausuneen tammikuisella vierailullaan, että Suomi päinvastoin kasvattaa apuaan Nicaragualle.

Todellisuudessa Suomen kahdenkeskinen apu Nicaragualle on valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan putoamassa viime vuoden 11 miljoonasta eurosta viiteen miljoonaan euroon kuluvana vuonna. Lisäksi uuden kehityspoliittisen ohjelman luonnoksessa kaavaillaan kahdenkeskisen avun lopettamista Nicaragualle. Esityksen perusteena voi tulkita olevan vähiten kehittyneiden maiden priorisointi sekä puutteet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sitoutumisessa.

Venezuelan öljylaina ei täytä rahoitusaukkoa

Nicaraguan vastaanottama kahden- ja monenkeskinen lahja-apu on pudonnut 430 miljoonasta dollarista 252 miljoonaan dollariin vuosina 2007—2010. Samaan aikaan Venezuelan Nicaragualle antama edullinen öljylaina on kohonnut yli 500 miljoonaan dollariin vuosittain.

Öljydollareista hyötyy La Prensa -lehden mukaan lähinnä yksityissektori. Öljyrahoilla toteutetut sosiaaliset hankkeetkin on suunnattu väestön varakkaammalle osalle. Perinteisten avunantajien lahja-apu sen sijaan hyödytti maan köyhempää väestöä. Öljylainan vuoksi Nicaraguan ulkomaanvelka on jo kivunnut takaisin vuoden 2006 lukemiin, 111 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nousu mitätöi maan julkiselle sektorille myönnetyt velkahelpotukset, jotka se sai raskaasti velkaantuneille maille tarkoitettuun HIPC-ohjelmaan päästyään.

Nicaraguan talouden avaintekijät voi tälle vuodelle summata kolmeen: maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat, marraskuussa pidettävien kunnallisvaalien puhtaus sekä Venezuelan Hugo Chávezin tulevaisuus presidenttinä niin tulevien vaalien kuin hänen terveydentilansa kannalta.

  • Nicaraguan keskuspankin raportti maan saamasta kehitysrahoituksesta (pdf)