Uutinen

Attac vaatii veroparatiisien lakkauttamista

Suomen Attacin tiedote
10.6.2001

Veronkierto ja rikollinen rahanpesu, keinotteluvoittojen kätkeminen nimettömille, salaisille pankkitileille, korruptio, merenkulun "mukavuusliput" ovat ns. veroparatiiseille ominaisia ilmiöitä.

Maailmassa arvioidaan olevan toista sataa sellaista pikkuvaltiota ja mikroaluetta, joiden heikko tai olematon lainsäädäntö ja valvonta suo ylikansallisille yhtiöille, pääomarahastoille ja varakkaille kansalaisille mahdollisuuden vetäytyä vastuusta maailman ja ihmiskunnan tulevaisuudesta ja niiden ongelmien korjaamisesta, joita ne toimillaan aiheuttavat. Rikollisella toiminnalle, huume-, ase- tai pornokaupalla hankittu raha "pestään" veroparatiiseissa. On arvioitu että erilaisten veroparatiisien kautta kulkee kolmasosa maailman valuuttaliikenteestä.

Veroparatiisit ovat esteenä maailman köyhyysongelmien vähentämiselle. Niihin piiloutuvat kymmenet miljardit olisivat erittäin tarpeellisia köyhien maiden kehityksen edistämiseksi. Vuonna 1999 EU:n kanssa yhteistyössä olevien AKT-maiden päämiehet ehdottivat kansainvälistä sopimusta sellaisten rahavarojen palauttamisesta, jotka on laittomasti kavallettu valtioiden kassoista.

Veroparatiisien hävittäminen kuuluu kansainvälisen Attac-liikkeen keskeisiin tavoitteisiin. Lauantaina 9. kesäkuuta Attac kiinnittää lukuisissa maissa huomiota veroparatiisien aiheuttamiin ongelmiin. Päivän päätapahtuma, mielenosoituksia ja kansalaisajattelua, sijoittuu Englannin kanaalin Jerseyn saarelle.

Pienellä Jerseyn saarella "toimivat" sähköpostin, faksien ja puhelinten avulla 80 kansainvälisen suurpankin toimistot ja 32400 "postilokeroyhtiötä". Jerseyllä voi nostaa korkoja ja osinkoja verottomina, kun niitä kotimaassa verotettaisiin, jotta valtiolla olisi resursseja hoitaa kansalaistensa yhteisiä tarpeita.

Jerseyn saarella on voimassa veroparatiiseille ominainen "salailun ja vaikenemisen kulttuuri": pankkisalaisuutta kykenee vain poikkeustapauksissa murtamaan oikeusteitse. Tällaisissa poikkeustapauksia ei ole esimerkiksi veronkierto. Kanaalisaaren lainsäädäntö suosii yhtiöitä ja säätiöitä, jotka haluavat välttyä maksamasta veroja.

Jersey ei suinkaan ole ainoa Euroopan Unionin alueella toimiva veroparatiisi eikä liioin suurin. Täysjäsenyyden omaava perustajavaltio Luxemburg kuuluu niihin valtioihin, joiden lainsäädäntö ja salailun kulttuuri ovat houkutelleet kolmatta sataa suurpankkia ja tuhansia "postilokeroyhtiöitä" perustamaan usein täysin muodollisia "päätoimistoja" maahan.
 

Säästödirektiivistä



Ei näin ollen ole yllättävää, että Luxemburg kuuluu niihin harvoihin EU:n jäsenmaihin (Belgia, Itävalta), jotka jarruttavat vuodesta 1997 lähtien Unionin valtiovarainministereiden ECOFINin piirissä valmisteltua veropakettia, jonka I osan muodostaa säästödirektiivi, II ja III osan muodostavat yritysverotuskäytäntöä koskevat määräykset.

Säästödirektiivissä on kyse viranomaisten oikeudesta vaihtaa tietoja rajat ylittävistä korkomaksuista ja korkosijoituksista. Näitä korkotuloja verotetaan yleisesti eri maissa. Joissain maissa työtulojen tapaan ja joissain maissa, kuten Suomessa, pääomatuloina. Verotusvelvollisuus kuuluu henkilön asuinvaltiolle. Kyse on siis tietojenantovelvoitteista; ts. mitä tietoja pankkien pitää luovuttaa veroviranomaisille ja heidän edelleen sijoittajan kotimaan viranomaisille.

Viikko sitten valtiovarainministeri Sauli Niinistö kutsui Attac-liikettä mukaan kamppailemaan säästödirektiivin hyväksymisen puolesta, ehdottaen sitä "keihäänkärjeksi" valuutansiirtoverotuksen tilalle.

On hyvä, että pitkään talousliberalismin "luonnonlakien" tulkinnan yksinoikeuden kaapanneen valtiovarainministeriön "keihäänkärki" näyttäisi nyt myöntävän, että talouspolitiikka on koko kansalle kuuluva asia. On hyvä, että myös eduskunta on alkanut vaatia selkeitä selontekoja linjavalinnoista, kuten pian julkistettava globalisaatioselonteko osoittaa. On hyvä, että VM havaitsee kansalaismielipiteen tuen painoarvon. Se edellyttäisi toki aikaisempaa suurempaa avoimuutta ja tavoitteenasettelun alistamista demokraattiseen keskusteluun

"Keihäänkärjeksi" säästödirektiiviasia ei riitä. Mutta on hyvä, että päättäjät edes alkavat hakeutua heittopaikalle. Verotus on tänään kiistatta kansainvälinen tehtäväalue, joka edellyttää mm. kansainvälistä sopimusta tietojenvaihdon kehittämisestä ja kansainvälisten standardien sopimista. Veroparatiisiasiat ja valtioiden verotuspolitiikan kansainvälisten vaikutusten käsittely edellyttäisi maailmanlaajuisen veroinstituution perustamista, sellaisen joka olisi vapaa esim. Maailman kauppajärjestö WTO:ta ja OECD:ta haittaavista historiallisista ja uskottavuuteen liittyvistä rasitteista.

Näistä asioista ja veroparatiisiproblematiikasta Attac toivoo viranomaisten ja tiedonvälityksen nostavan ja laajentavan keskustelua. "Näin asuvat Monacon suomalaiset miljonäärit" on pikkuinen viittaus niihin laajoihin rakenteellisiin ongelmiin, jotka media jättää käsittelemättä. Niihin kuuluu mm. keskustelu siitä, mihin EU:n veropaketilla lopulta pyritään, mitkä ovat EU:n verotustavoitteet yksityisten kansalaisten ja toisaalta yritysten osalta.

Väitetään, että EU:n perusasiakirja kieltää valuutansiirtojen verottamista kilpailua rajoittavana tekijänä. Attac voi toki antaa tukensa valtiovarainministereille heidän harjoitellessaan säästödirektiivin yhteydessä tulevia laajempia ja kauaskantoisempia - mutta mahdollisia - tehtäviä varten. Attacilla ei kuitenkaan ole syytä luopua asettamistaan tavoitteista, jotka liittyvät finanssijärjestelmän vakauttamiseen, kehitysmaiden velkojen mitätöimiseen ja veroparatiisien hävittämiseen.


Lisätietoja:

Tausta-aineistoa:
www.attac.kaapeli.fi/agenda
attac.org/jersey2001

Puhelimitse:
Johan von Bonsdorff, puh: 0400 - 413453 tai
Mika Rönkkö, puh: 050 - 3848587 tai
Susanna Rahkonen, puh: 050 - 511 3190